@SeAMK

Konnichiwa, terveiset konferenssi- ja työmatkalta Japanista !

27.08.2018

Sain key note speaker -kutsun Emergency and Acute Care Medicine -konferenssiin Japaniin. Terveystieteiden ja lääketieteen ammattilaisille suunnattu konferenssi järjestettiin 22-23.8.2018 paahteisessa ja kosteassa Tokiossa. Konferenssiin oli saapunut runsaasti osallistujia Australiasta, Yhdysvalloista ja Aasian maista. Euroopasta osallistujia oli vain muutamia. Konferenssiesitykset ja keskustelut muiden puhujien ja konferenssiin osallistujien kanssa olivat hedelmällisiä ja antoivat uusia ideoita sekä opetukseen että tutkimus- ja kehittämistyöhön.

Puheeni aiheena oli Development of multi-professional simulation-based education in acute care (moniammatillisen simulaatio-opetuksen kehittäminen akuuttihoitotyössä). Kerroin Simulaatio-opetuksen monialainen kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla -tutkimus- ja kehittämishankkeemme (2016-2020) eri osaprojekteista ja alkukartoitusten tuloksista.

Hankkeen alkuvaiheessa, joulukuussa 2016 ja tammikuussa 2017, toteutettiin Webropol-kysely Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnalle ja lääkäreille. Kyselyllä kartoitettiin henkilökunnan kokemuksia ja tietämystä simulaatio-opetuksesta ja sen hyödyllisyydestä. Tutkimustulosten mukaan sekä hoitohenkilökunta että lääkärit kokevat simulaatio-opetuksen hyvänä ja hyödyllisenä opetusmenetelmänä ja sitä onkin tarkoitus jatkossa hyödyntää henkilökunnan moniammatillisessa täydennyskoulutuksessa.

Hankkeen toisen osaprojektin, Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun, yhteisen, moniammatillisen simulaatio-opetuksen pilotointikokeilu toteutettiin keväällä 2017. Tuolloin suunnittelimme SeAMK:n ja Sedun akuuttihoitotyön lehtoritiiminä yhteisen koulutuskokonaisuuden Traumapotilaan hoitotyöstä kohteessa ja päivystyspoliklinikalla akuuttihoitotyöhön suuntautuville sairaanhoitajaopiskelijoille ja ensihoitoon suuntautuville lähihoitajaopiskelijoille. Opiskelijoille toteutetun survey -tutkimuksen tulokset olivat positiivisia. Kaikki opiskelijat kokivat yhteisen, moniammatillisen simulaatio-opetuksen hyödyllisenä. Jatkossa on tarkoitus toteuttaa akuuttihoitotyön yhteinen simulaatio-opetus, jossa olisi mukana myös lääketieteen opiskelijoita. Moniammatillinen, yhteinen simulaatiokoulutus oli helppo toteuttaa, koska sekä SeAMK:n että Sedun akuuttihoitotyön opettajilla on jo pitkä kokemus simulaatio-opetuksen toteuttamisesta omille opiskelijoilleen.

Hankkeen kolmannen osaprojektin, ESR-rahoitteisen Taitoja hyvinvointipalveluja tuottaville sosiaali- ja terveysalan pk-yrityksille simulaation keinoin -hankkeen (2017-2019) toteuttajina ovat SeAMK:n sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä Sedun terveysalan yksikkö ja Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian kehittämiskeskus ry, Eptek. Kohderyhmänä on 20 sosiaali- ja terveysalan pk-yritystä. Mukana olevat pk-yritykset tuottavat erilaisia sosiaali-, terveys-, hyvinvointi-, tuki- ja asumispalveluita eri ikäisille ihmisille. Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat vanhusten hoiva-, tuki- ja asumispalveluja, kehitysvammaisten ja mielenterveysongelmista kärsivien palveluja tuottavia yrityksiä sekä lastensuojeluyrityksiä. Hankkeen osallistujat ovat sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, sosionomeja, geronomeja, lähihoitajia, toimintaterapeutteja ja psykoterapeutteja.

Hankkeen päätavoitteena on vastata SOTE-rakennemuutoksen haasteisiin kehittämällä sosiaali- ja terveysalan pk- ja mikroyrityksille heidän tarpeistaan lähtevää simulaatiovalmennusta sekä luomalla monialainen yhteistyö- ja osaamisverkosto. Tavoitteena on myös edistää Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan pk- ja mikroyritysten henkilökunnan tarvitseman koulutuksen tarjontaa, laatua ja osuvuutta sekä edistää pk- ja mikroyritysten kilpailukykyä markkinoilla kehittämällä yritysten henkilökunnan osaamista. Hankkeen välittömänä tavoitteena on pk- ja mikroyritysten henkilökunnan osaamisen parantuminen ja välillisenä tavoitteena yrityksen asiakasturvallisuuden ja työturvallisuuden lisääntyminen, asiakkaiden saaman hoivan, hoidon, palveluiden ja tuen laadun parantuminen sekä henkilökunnan työmotivaation ja voimavarojen parantuminen.

Simulaatiovalmennuksen lähtökohtana ovat pk- ja mikroyritysten henkilökunnan osaamis- ja koulutustarpeet, yrityskohtaiset osaamistarpeet sekä yritysten henkilökunnan yhteiset ja moniammatilliset osaamistarpeet. Pk-yritysten henkilökunnan osaamistarpeet kartoitettiin Webropol-kyselyllä loka-joulukuussa 2017 ja pk-yritysten henkilökunnalle suunniteltiin moniammatillinen simulaatiovalmennus-koulutuskokonaisuus kyselytutkimuksen tulosten pohjalta. Lisäksi hankkeeseen osallistuvien pk-yritysten yrityskohtaisia koulutustarpeita kartoitettiin tekemällä vierailut yrityksiin. Hankkeessa uutta on simulaatiovalmennuksen toteuttaminen pk-yritysten tiloissa oppilaitosten simulaatioympäristöjen lisäksi. Uutta on myös se, että koulutusta toteutetaan moniammatillisina työpareina. Toinen opettaja voi olla hoitotyön lehtori ja toinen sosiaalialan lehtori tai toinen opettaja voi olla SeAMK:sta ja toinen Sedusta. Tavoitteena on myös edistää pk-yritysten verkostoitumista ja monialaista tiedon jakamista. (Hankkeen osaprojektien tutkimustuloksia on raportoitu tarkemmin lähdeluetteloon kirjaamissani artikkeleissa)

Moniammatillisen simulaatio-opetuksen kehittäminen aiheena oli uutta australialaisille ja aasialaisille kollegoillemme. He innostuivat aiheesta siinä määrin, että päätimme toteuttaa jatkossa yhteisen, vertailevan tutkimuksen moniammatillisen simulaatio-opetuksen kehittämisestä.

Konferenssin toisena key note -puhujana oli akuuttilääketieteen professori John Kelly Yhdysvalloista. Hän toimii akuuttilääketieteen professorina ja ensihoidon ylilääkärinä Philadelphiassa. Hän kertoi mielenkiintoisesta uudesta, elektronisesta menetelmästä, jolla voidaan tunnistaa verikokeita nopeammin, henkeä uhkaavan sepsiksen kehittyminen.

Australialainen akuuttilääketieteen professori ja ensihoidon ylilääkäri Paul Preisz kertoi puheessaan Panda-projektista, jossa on kehitetty viisiportainen hoitopolkumalli vaikeista akuuteista mielenterveysongelmista kärsiville huumeiden käyttäjille. Hän korosti puheessaan sitä, että akuuttihoitotyössä tarvitaan myös mielenterveystyöhön suuntautuneita hoitajia ja lääkäreitä, joilla on valmiudet tarttua potilaiden fyysisten ongelmien lisäksi heidän psyykkisiin ongelmiinsa. Huumeiden käyttöä ei saada katkeamaan, ellei samalla hoideta potilaiden mielenterveyttä ja tueta heidän elämänhallintaansa kokonaisvaltaisesti.

Englantilainen terveystieteiden tohtori Sofia Cavill kertoi mielenkiintoisesta laadullisesta tutkimuksestaan, jossa hän oli kartoittanut hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden mielipiteitä DNR-päätöksen tekemisestä ikäihmisille. Suurin osa tutkimukseen osallistujista oli ollut sitä mieltä, että DNR-päätös olisi tehtävä kaikille ikäihmisille, mutta osa oli kannattanut DNR-päätöksen yksilöllistä tekemistä, koska ihmiset elävät yhä vanhemmiksi ja gerontologinen lääketiede on kehittynyt huimasti viime vuosina. Teknologinen ja lääketieteellinen kehitys on hienoa, mutta se voi tuoda mukanaan myös haasteellisia, eettisiä kysymyksiä.

Vierailu Chiban yliopistolle

Kansainväliseen konferenssiin osallistumisen lisäksi vierailin Chiban yliopiston hoitotieteen laitoksella. Tapasin siellä kumppanimme, Mayuko Tsujimuran ja Sayuri Suwan sekä akuuttihoitotyön professori Tomoko Majiman. Mayuko Tsujimura ja Sayuri Suwa kertoivat heidän hoitotyön koulutusohjelmastaan ja esittelivät opetustilojaan. Tomoko Majima kertoi akuuttihoitotyön ja katastrofihoitotyön opetuksesta sairaanhoitaja-, maisteri- ja tohtoriopinnoissa heidän yliopistossaan. Mietimme yhteisiä tutkimushaasteita ensihoidon ja tehohoitotyön alueelta. Lisäksi heidän opettamansa Disaster nursing voisi olla opintojakso, jonka voisi tarjota uuden ”Kliininen asiantuntija” YAMK-koulutuksemme benchmarking-osiossa. Tässä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää digitaalista opetusta.

Kerroin Chiban yliopiston kollegoillemme lyhyesti SeAMK:n opetustarjonnasta ja kv-vaihtoasioista. Lisäksi kerroin heille moniammatillisen simulaatio-opetuksen kehittämisestä sosiaali- ja terveysalan yksikössämme ja uudesta Kliininen asiantuntija YAMK-koulutuksesta. He olivat kiinnostuneita simulaatio-opetuksen kehittämisestä, joka heillä on vielä lapsen kengissä.

Vierailu Chiban yliopistolliseen sairaalaan

Vierailin myös Chiban yliopistollisessa sairaalassa. Sain tutustua heidän simulaatio-oppimiskeskukseensa sekä ensiapupoliklinikkaan ja tehohoito-osastoon. Vierailu oli mielenkiintoinen. Heillä oli hyvät simulaatio-oppimisympäristöt, mutta simulaatio-opetukseen osallistuvat tällä hetkellä enemmän lääketieteen opiskelijat ja lääkärit. Sairaalan henkilökunta harmittelikin, että hoitotyön opiskelijat eivät vielä pääse osallistumaan yhteisiin simulaatioihin. He toivoivat, että kävisimme jatkossa kouluttamassa heitä moniammatillisen simulaatio-opetuksen toteuttamiseen, kenties toteutamme tämän tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan sairaala tiloineen oli uudehko ja moderni. He kertoivat kokevansa suureksi haasteeksi Tokiossa v. 2020 järjestettävät kesäolympialaiset, koska henkilökunnasta vain muutama osaa kunnolla englantia ja tulkkeja ei ole vielä tarpeeksi.

Yhteenvetona voin todeta, että kv-konferenssi- ja työmatka Tokioon oli erittäin antoisa ja mielenkiintoinen. Se antoi uusia näkökulmia akuuttihoitotyön opetukseen ja uuden YAMK-koulutuksen opetukseen. Lisäksi se mahdollisti uusien kansainvälisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden ideoinnin.

 

Mari Salminen-Tuomaala
TtT, lehtori, projektipäällikkö,
Kliininen asiantuntija, YAMK-tutkinto, vastuuopettaja
Kansallinen TKI-osaaja -valmennus, vastuuopettaja
mari.salminen-tuomaala(a)seamk.fi

 

Lähteet:

Salminen-Tuomaala M, Jaskari P, Perälä S, Rouvala C. 2017. Nursing and medical staff’s experiences of simulation education. Clinical Nursing Studies 5(4), 73-80.
Salminen-Tuomaala M, Jaskari P. 2017. Nursing students’ experiences of multiprofessional simulation education. Clinical Nursing Studies 6(2), 17-26.
Salminen-Tuomaala M, Rouvala C, Sankelo M, Viiala T, Vuorenmaa K. Hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden kokemuksia simulaatio-opetuksen tarpeista. Hyväksytty julkaistavaksi Hoitotiede-lehdessä v. 2018. Tieto hyväksymisestä tuli 4.12.2017.
Salminen-Tuomaala M. 2018. Nursing and Medical Staff’s Experiences of Simulation Education. Journal of Nursing and Health Studies 3, 19-20.
Salminen-Tuomaala M, Kangasluoma E, Kurunsaari M-T, Niinimäki A. 2018. Social and Healthcare Staff’s Self-Reported Simulation Learning Needs in Small and Middle-sized Enterprises. Clinical Nursing Studies 6(3), 1-10.

 

 

 

Design by Oddmob