@SeAMK

Enemmän proteiinia – vähemmän jätettä!

24.06.2015

Euroopan Unionin uusissa rahoitusohjelmissa nämä kaksi teemaa ovat keskeisesti esillä. Kuluttamisen yhdeksi trendiksi on noussut proteiini. Proteiini-sanaa ja valkuaisaineiden tärkeyttä korostetaan monissa kaupan kuluttajapakkauksissa. Hyvä niin, sillä tarvitsemme proteiineja oman hyvinvointimme ylläpitoon ja mm. laadukkaiden rehujen tuottamiseen. Mutta Eurooppa kärsii proteiinipulasta. Vajetta paikataan mm. soijan tuonnilla.

Meidän tulee olla ruoan tuotannossa entistä resurssiviisaampia. Joudumme aiempaa tarkemmin tuottamaan ruokaa niin, että jätettä ei synny ruokaketjun missään vaiheessa. Hukkaan heitetty proteiini merkitsee hukkaan heitettyä rahaa. Seinäjoen ammattikorkeakoululla ollaan täysillä mukana tukemassa toimenpiteitä, joilla kehitetään ruoan alkutuotannossa ja jatkoprosessoinnissa syntyvien valkuaisjakeiden tehokasta käyttöä.

Valkuaispitoisten viljelykasvien kasvatusta ja käyttöä selvitetään SeAMKin Elintarvike ja maatalouden pelloilla Ilmajoella. Yhteistyö toimii alueen yrittäjien ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Agrologi-koulutuksen osaamista yhdistetään bio- ja elintarvikealan insinöörien osaamiseen: proteiinit talteen! Ruoan prosessointia järkeistetään, makua ja laatua selvitetään.  Tuotekehitys ulottuu ruokapöytään asti, kun ruoka-aineista tulee aikaan ja paikkaan sidottuja aterioita. Restonomien osaaminen nivoutuu näin osaksi ruokaketjua.

Pohjanmaan alueella esimerkiksi ohran, perunan, öljykasvien ja teuraseläinten teollisen prosessoinnin tuloksena saadaan valkuaista tällä hetkellä lähinnä rehuteollisuuden tarpeisiin. Kala erinomaisena proteiinilähteenä on vielä huonosti hyödynnetty. Vain tarkoin valitut kalat päätyvät ruoaksi. Suuri osa kalastetusta saaliista heitetään pois ja arvottomiksi koettuja lajeja ei kalasteta lainkaan. Kalajauhotehtaiden perustaminen rehuteollisuuden tarpeisiin edistää kalan käyttöä, mutta kalassa on aihetta paljon muuhunkin. SeAMK on valmistellut yhteistyötä kalateollisuusalan toimijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa Pohjanmaan rannikkoseudulla. Tavoitteena on oppia muuttamaan tämän päivän ”vähäarvoinen kala” tulevaisuuden ”arvokalaksi”. Miten se tapahtuu? Laaja-alaisen tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta, jossa kalateollisuuden koko ketju kalastajista kalan kuluttajiin otetaan suurennuslasin alle. Hankevalmistelut eivät rajoitu vain Pohjanmaalle, vaan yhteistyötä rakennetaan kansainväliseksi. Ruotsi ja Norja ovat aktiivisia kumppaneita.

Pohjanmaa on ruokamaakunta. Alueella on paljon elintarvikealan yrityksiä, jotka hyötyvät ammattikorkeakoulu-yhteistyöstä.  Koulutus, tutkimus, tuotekehitys ja kansainväliset suhteet ovat biotalouden kehittämisen kivijalkoja, jotka vahvasti leimaavat SeAMKin Elintarvike ja maatalouden toimintaa myös ruokatuotannon proteiinisektorilla.

Pekka Maijala
Bio- ja elintarviketekniikan opettaja, FT, dosentti
SeAMK Elintarvike ja maatalous

Design by Oddmob