Yrityksen kasvu ei kiinni yrittäjän sukupuolesta
Tutkimuksellisissa lähteissä naisyrittäjät lokeroidaan usein sukupuolen kautta luokitellen. Heihin liitetään ominaisuuksia kuten kasvuhaluttomuus ja riskien välttäminen. Näiden ominaisuuksien pitäisi periaatteessa heijastua myös siihen, miten yritys pyrkii kasvamaan jos lainkaan.
Karttavatko naiset riskejä yritystoiminnassa?
Pienmuotoinen tarkastelu kolmen naisen johtaman yrityksen osalta ei tue kirjallisuudessa esitettyjä käsityksiä. Tarkastelluilla yrityksillä oli useita erilaisia keinoja kasvuun ja ne myös olivat kasvuhalukkaita. Kasvua oli tapahtunut eri tavoin. Yhtenä tapana oli yritysostot. Kaksi tarkastelluista tapauksista oli hyödyntänyt tätä mahdollisuutta. Yritysostolla voidaan saada jo olemassa oleva asiakaskunta, ostaa kilpailija pois markkinoilta tai hankkia yrityksen tarvitsemia resursseja.
Toisena tapana nähtiin uuden yrityksen perustaminen tai toimitilojen vuokraaminen yritystoiminnan laajentamista varten. Uusi yritys, uudet tuotteet ja markkinat vaativat jo huomattavaa riskinottokykyä ja epävarmuuden sietämistä. Suuremman markkinaosuuden tavoittelu uuden toimitilan avulla antaa mahdollisuuden toimia tutun asian parissa, mutta vaatii silti uuden markkinasegmentin valloittamista.
Näiden esimerkkien naisyrittäjät eivät mahdu kirjallisuudessa aiemmin usein esitettyyn muottiin.
Onko opettajan, rahoittajan tai neuvojan asenteella merkitystä kohdattaessa naisyrittäjä tai yrittäjäksi aikova?
Yrittäjäksi aikova tai yrittäjänä toimiva nainen käy useita neuvotteluja eri tahojen kanssa, sekä matkallaan yrittäjäksi että yrittäjyyden aikana. Voi olla, että naisia pyritään tietoisesti tai tiedostamatta ohjaamaan kohti ”perinteisiä naisten aloja ja toimintamalleja”. Mikäli rahoittaja ei luota naisten riskinottokykyyn, voi yrityksen kasvattamiseen tarvittava rahoitus jäädä saamatta. Samoin yrittäjyyskasvattajilla – opettajilla ja muulla oppilaitosten henkilökunnalla – on vastuu tuoda esiin laajaa kuvaa yrittäjistä. Niin naisista kuin miehistä, jotka toimivat eri kokoisissa yrityksissä ja eri aloilla.
Näitä asioita pohdittiin Hollannissa, Enschedessä pidetyssä 3E konferenssissa, joka keskittyy yrittäjyyskasvatukseen. Konferenssin työskentelytavassa on pyritty saamaan osallistujat aktivoitua. Työpajoissa asioita käydään lävitse paljon keskustellen ja yhdessä asioita miettien. Välillä kuulijat saivat eläytyä opiskelijan rooliin suorittamalla annettuja tehtäviä. Yhteisissä luennoissa nostettiin esiin mm. kysymys millä tavoin asenteemme vaikuttavat lähes huomaamatta. Asioiden tiedostaminen ja oman puheen sekä toimien tarkkailu saattaa paljastaa tiedostamattomia toimintatapoja.
Teksti: Salla Kettunen, Kirsti Sorama ja Sanna Joensuu-Salo, SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri
