@SeAMK

Kyselytutkimus ammattikorkeakoulujen osaamisen viennin nykytilasta ja haasteista

02.11.2016

 

Osaamisen vientitoiminta on laajentumassa korkeakoulusektorilla nopeasti. Ammattikorkeakoulujen TKI-osaajavalmennuksen 2016–2017 yhteydessä osaamisen viennin teemaryhmään kuuluvat viiden ammattikorkeakoulun edustajat ottivat tehtäväksi jatkaa keväällä 2016 aloitettua selvitystä ammattikorkeakoulujen osaamisen viennin nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista. Tiedot kerättiin kyselylomakkeella, jossa oli 12 avointa kysymystä. Vastaukset saatiin 19 ammattikorkeakoululta 26:sta (73 %).      

Aktiivista liiketoimintaa joka toisella

Vastauksista selvisi, että ammattikorkeakouluista noin puolella on aktiivista vientitoimintaa. Osalla vientiä on ollut jo kuuden vuoden ajan, osalla vasta viimeisen vuoden ajan. Lähes kaikki muut korkeakouluista ovat parhaillaan käynnistämässä osaamisen vientiä. Liiketoimintasuunnitelma oli laadittu tai se oli valmisteilla hiukan yli puolella korkeakouluista.  

Lukuvuosimaksullisen tutkintokoulutuksen merkitys kasvaa vientituotteena

Pääasiallisina osaamisen viennin tuotteina nähtiin tutkintokoulutus, täydennyskoulutus, intensiivikurssit ja vierailut, kehittämis- ja konsultointipalvelut, kapasiteetin vahvistamishankkeet, ratkaisujen ja konseptien myynti sekä tutkinto-ohjelmien kehittäminen ja ammatillinen opettajankoulutus. Erityisesti lukuvuosimaksullinen myytävä tutkintokoulutus nähtiin merkitykseltään kasvavana vientituotteena. Vientitoiminta voi toteutua Suomessa, kohdemaassa ja / tai verkossa maksajan ollessa aina ulkomainen taho. Vajaa puolet vastaajista kertoi, että keskeiset maantieteelliset kohdealueet ja asiakkuudet oli määritelty. Pitkä-aikainen hankeyhteistyö ja strategiset kumppanuudet sekä muu yhteistyö partnerikorkeakoulujen kanssa nähtiin tärkeäksi valittaessa kohdealueita ja asiakkaita.   

Verkostoituminen ja yhteistyö avainasemassa

Vajaa puolet vastanneista ammattikorkeakouluista kertoi olevansa mukana Finpron Education Export Finland (EEF) koulutusvientiohjelmassa. Useat korkeakoulut tekivät myös alueellista yhteistyötä kuntien, yritysten, muiden oppilaitosten, järjestöjen ja vientiorganisaatioiden kanssa. Lisäksi ammattikorkeakouluilla on kohde- tai osaamisalueen tai asiakkaan mukaan määräytyviä vientiverkostoja. Yhteistyön merkitystä osaamisen viennissä korostettiin lähes kaikissa vastauksissa. Kansainvälisenä kumppanina ulkomailla saattaa yhteistyöyliopiston lisäksi olla myös edustaja tai viranomaistaho.

Organisoituminen vaihtelee keskitetystä hajautettuun

Osaamiseen vientiin liittyvästä strategisesta päätöksenteosta vastaa ammattikorkeakouluissa yleensä ylin johto, eli rehtori ja ammattikorkeakoulun hallitus. Puolet vastaajista kertoi osaamisen viennin operatiivisen johdon olevan koulutusyksiköissä, joskin toiminnan koordinaatio hoidettiin ammattikorkeakoulun tasolla. Toinen puoli vastaajista kuvasi organisoitumismallin olevan keskitetty malli. Muutamassa korkeakoulussa oli nimetty koulutusviennin ohjausryhmä, koulutusviennin tiimi oli toiminnassa useassa korkeakoulussa ja yksiköissä / tulosalueilla oli koulutusvientivastaavat. Vastaajien mukaan tukipalvelut saatiin yleensä oman ammattikorkeakoulun sisältä, mutta myös yhteistyön tarvetta tässä nähtiin olevan. Vastauksissa korostettiin sitä, että osaamisen viennin tulee linkittyä korkeakoulun koulutuksen ja TKI-toiminnan kehittämiseen ja osaamisen viennin tulee tukea ammattikorkeakoulun strategiaa ja kansainvälistymistä.         

Osaamisen viennin edistämiseen sitoutuneet ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulut Suomessa ovat tehdyn kyselyn mukaan vahvasti sitoutuneet edistämään osaamisen vientiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on puolestaan koonnut koulutusvientiä edistävät toimenpiteet Koulutusviennin tiekartaksi vuosille 2016-2019. Kansainvälisesti katsottuna voidaan ensimmäiseksi merkittäväksi koulutusviennin aalloksi määritellä 1980-luvun alku, jolloin ulkomaiset opiskelijat pääasiassa Aasian maista suuntasivat opiskelemaan englanninkielisiin korkeakouluihin Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa.  

 

Helli Kitinoja, koulutusvientihankkeen johtaja, SeAMK ja Elisa Kannasto, SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri

Design by Oddmob