@SeAMK

DISNORMATIIVISEN INFORMAATION JÄLJILLÄ

14.12.2016

 

Internet on täynnä yleisesti hyväksyttyjen näkemyksien, tieteellisesti perustellun tiedon ja yhteiskunnassa vallitsevien normien vastaista informaatiota. Erilaiset keskusteluryhmät antavat vinkkejä huumeiden käyttöön, blogeissa kerrotaan kuinka toimia jos haluaa hyödyntää sosiaaliturvan porsaanreikiä ja Facebookin ryhmissä levitetään rasistisia virheellisiä käsityksiä maahanmuutosta ja maahanmuuttajista. Netissä ilmestyvä MV-lehti on eräs räikeimmistä yhteiskunnan yleisesti hyväksymien näkemysten vastaisten mielipiteiden levittäjistä.

Edellä kuvatun kaltaista informaatiota, joka on yhteiskunnan arvojen, normien ja lainsäädännön vastaista, voidaan nimittää disnormatiiviseksi informaatioksi. Sen vastakohta on normatiivinen informaatio, joka on sisällöltään sopusoinnussa yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen arvojen, normien ja lainsäädännön kanssa.

Disnormatiivinen ja normatiivinen informaatio voivat olla luonteeltaan joko totta tai epätotta. Jaottelu ei perustu informaation luotettavuuteen tai totuudellisuuteen vaan mielenkiinnon kohteena on, asettuuko välitetty informaatio sisällöllisesti yhteiskunnan yleisesti hyväksymää mielipidettä vastaan vai tukeeko se sitä.

Vaikka iso osa disnormatiivisesta informaatiosta hankitaan nykyisin internetistä, ei ilmiö ole uusi. Disnormatiivista informaatiota on esiintynyt aina ja vain tapa, jolla sitä välitetään, on muuttunut. Aiemmin pienpainatteet, lentolehtiset ja suullisesti välitetty informaatio olivat eräitä keskeisiä disnormatiivisen informaation välittämiskanavia.

Disnormatiiviselle informaatiolle tyypillisiä piirteitä ovat:

  • lainvastaiseen toimintaan tähtäävän informaation tarve
  • auktoriteettiuskon puute
  • yhteiskunnan asettaman arvojärjestelmän kyseenalaistaminen
  • vaihtoehtoisia menettelytapoja koskevan informaation tarjoaminen.

Vaihtoehtoista informaatiota etsitään, koska yleisesti hyväksytty ja esimerkiksi viranomaisten välittämä informaatio koetaan epätyydyttävänä tai sen avulla ei pystytä ratkaisemaan haluttua ongelmaa erilaisen arvo- ja normitaustan takia.

 

Toiseus ja disnormatiivinen informaatio

 

Toiseudella tarkoitetaan ulkopuolelle jäämistä, erilaisuutta tai poikkeavuutta suhteessa johonkin toiseen. Toiseuden taustalla ovat usein tietyt ominaisuudet, jotka edustavat yhteisön näkemyksen mukaan poikkeavaa, ei-hyväksyttävää käyttäytymistä tai ajatuksia.

Tutkimusten (Haasio 2015) mukaan toiseuden kokemus ja toiseksi määrittely on selkeässä yhteydessä disnormatiivisen informaation tarpeeseen. Tämä selittyy sillä, että disnormatiivisen informaation tarpeen taustalla on monissa tapauksissa pyrkimys yleisesti hyväksyttyjen arvojen, normien ja lakien vastaiseen käyttäytymiseen

Tehdessään yhteiskunnassa asioita, jotka ovat normien ja arvojen vastaisia yksilö siis luo toiseuden kokemusta edistävää toimintaa. Tätä toimintaa varten hän tarvitsee disnormatiivista informaatiota, joka auttaa häntä pääsemään toivomaansa lopputulokseen – olipa kyse sitten opiaattien käytöstä tai sosiaaliturvassa olevien porsaanreikien hyödyntämisestä.

Yksi keskeinen tutkimuksessa havaittu ominaispiirre oli vertaistiedon merkityksen korostaminen ja tiedon kokemusperäisyyden arvostaminen disnormatiivisen informaation luonnetta tarkasteltaessa. Samanlaisen toiseuden kokemuksen jakavien henkilöiden näkemyksiin ja heidän välittämäänsä informaatioon luotettiin.

 

Lähteet: Haasio, A. 2015. Toiseus, tiedontarpeet ja tiedon jakaminen tietoverkon ”pienessä maailmassa": Tutkimus sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden informaatiokäyttäytymisestä. [Verkkojulkaisu]. Tampere: Tampere University Press. Acta Universitatis Tamperensis 2082. [Viitattu 13.12.2016]. Saatavana: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9878-7.

 

Teksti: Ari Haasio. Kirjoittaja on filosofian tohtori ja SeAMKin Kirjasto- ja tietopalvelualan yliopettaja.

 

Design by Oddmob