@SeAMK

Vientipäivästä uusia eväitä elintarvikealan yrittäjille

07.05.2017

Mitä tuotteita olet ajatellut viedä ja mihin? Mitä tiedät kohdemarkkinoista? Keitä yhteistyökumppaneita olet ajatellut ottaa mukaan? Ovatko vientiluvat kunnossa? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohdittiin AB Seinäjoen elintarvikeketjun pk-yrityksille suunnatussa vientipäivässä huhtikuun viimeisenä perjantaina. Päivän ohjelmasta vastasivat asiantuntijat Xportilta, Fondonilta, General Finlandilta, Into Seinäjoelta sekä Eviralta.

Päivä käynnistyi vientipalveluyritysten sekä Into Seinäjoki Oy:n ja Eviran alustuksilla. Tämän jälkeen jatkui työpajatyöskentely, jossa päivään osallistuneiden yritysten vienti-ideoita sparrattiin. Päivän päätteeksi yrittäjille tarjoutui vielä mahdollisuus kahdenkeskisiin keskusteluihin yritysten asiantuntijoiden kanssa.

Moniin mieltä askarruttaviin kysymyksiin saatiin päivän aikana vastauksia. Toisaalta kaikkiin kysymyksiin ei asiantuntijoilla ole antaa valmiita vastauksia.

Pikemminkin on kyse siitä, että he yrittäjiä sparratessaan osaavat kysyä viennin kannalta oleellisia kysymyksiä, joiden kautta voi tulla tietoiseksi monista haasteista ja valmistautua niihin jo etukäteen. Myös erilaista kirjallista vientiä tukevaa tietoa on tarjolla niin vientipalveluyrityksillä kuin viranomaisillakin. Niitä lukemalla pääsee jo hyvään alkuun oman vientitoiminnan suunnittelussa.

Xportin Marko Luoman mukaan ennen vientitoiminnan aloittamista, tulee luoda kattava käsitys potentiaalisesta markkinasta sekä asiakkaiden- ja jälleen myyjien profiileista. Neuvotteluihin ja tapaamisiin ei myöskään kannata lähteä samoin opein kuin Suomessa, vaan on hyvä ottaa selvää, miten asioita kohdemaassa hoidetaan – keneen otetaan yhteyttä ja mitä pidetään kohteliaana. Kasvokkain tapaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on myös tärkeätä, se tekee vuorovaikutuksesta luontevampaa ja herättää luottamusta.

Fondonin Tommi Järvinen painotti tuotteistamisen merkitystä viennissä. Keskeistä tuotteistamisessa on, että osataan vastata kysymykseen mihin tarpeeseen tuote vastaa ja minkä tehtävän se suorittaa. Tämä edellyttää myös sitä, että ymmärretään oman tuotteen vahvuudet, mutta myös heikkoudet niin jälleen myyjien kuin kuluttajienkin näkökulmasta. Järvisen mukaan tuotteistamisen ei tarvitse olla täydellistä ennen viennin aloittamista. Tärkeintä on, että on otettu keskeisten asiakasryhmien kannalta merkittävimmät askeleet tuotteistamisen portailla eli osattu valita omasta tuotteesta ne ominaisuudet, jotka ovat asiakkaille tärkeitä.

General Finlandin Juhani Pohjus esitteli verkostomaisen toimintatavan etuja. Verkoston avulla pienet toimijat voivat yhdistää voimansa vientimarkkinoilla ja tehdä kauppaa kuin suuret yritykset. Esimerkiksi yksittäisten kone- ja laitetoimitusten sijaan voidaan tarjota asiakkaiden tarpeisiin kokonaisratkaisuja, kuten kokonaisia maatiloja tai suljettuun kiertoon perustuvia kalankasvattamoita.

Pauliina Hautamäki Into Seinäjoki Oy:stä kertoi julkisista palveluista joiden kautta on saatavilla tietoa esimeriksi kansainvälisistä tarjouspyynnöistä ja mahdollisista asiakkaista. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi Team Finland Market opportunities sekä Enterprise Europe Network että Nordean Trade Portal.

Saara Pietilä Evirasta muistutti, että vientikysymyksiin on tarjolla monenlaista apua. Viranomaisen näkökulmasta viennin lähtökohtana on, että vientielintarvike ja elintarviketta valmistava yritys täyttävät EU:n ja Suomen lainsäädännön vaatimukset. Kohdemaan mahdollisten lisävaatimusten selvittäminen on olennainen osa yrityksen elintarvikeviennin suunnittelua. Ei ole olemassa yhtä ainoaa vientilupa-asiakirjaa tai -todistusta, vaan vaatimukset vientituotteille vaihtelevat kohdemaittain ja tuoteryhmittäin. Eviran pk-vientihankkeesta saa apua näiden asioiden selvittelyyn.

Kaikkien asiantuntijoiden viestejä tuntui yhdistävän yksi keskeinen tekijä: Vientiin kannattaa ryhtyä, jos siltä vähänkin tuntuu. Töitä täytyy olla valmis tekemään, mutta kyse ei ole rakettitieteestä. Tukea on saatavilla kohtuullisin kustannuksin, sillä vientipalveluyritykset pystyvät räätälöimään palveluitaan asiakkaiden tarpeiden ja maksukyvyn mukaan ja julkiset palvelut ovat maksuttomia. Omiin tarpeisiin ja resursseihin nähden oikein mitoitetuilla vientiponnistuksilla voi voittaa paljon ja hävitä suhteellisen vähän. Elintarvikeviennin aloittaminen on harkinnan arvoinen vaihtoehto.

Aapo Jumppanen

Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

 

 

 

 

Design by Oddmob