@SeAMK

Teknologia edellä ruokahävikin torjuntaan?

13.11.2017

2010-luvulla moni meistä on omaksunut elämäntavan, jossa erilaisten henkilökohtaiseen elämään, arkeen ja terveyteen liittyvien asioiden hallinta on osittain ulkoistettu omaan taskuun. Lukuiset erilaiset e- sovellukset ja muut teknologiat auttavat meitä esimerkiksi seuraamaan terveyttämme, löytämään elämänkumppanin tai jopa pelastamaan henkemme.

Teknologian ja sovellusten tarjoamia mahdollisuuksia ei kuitenkaan vielä ole täysin hyödynnetty arjessamme. Kaikkiin arjessamme esiintyviin ongelmiin ei vielä ole tarjolla valtavirtaistuneita digitaalisia apureita. Joillakin elämänaloilla voisimme toimia vielä nykyistä paljon järkevämmin, jos esimerkiksi taskussamme oleva älypuhelin meitä siinä auttaisi. Olisitko valmis maksamaan esimerkiksi kännykkäsovelluksesta, joka auttaisi sinua säästämään omissa ruokakustannuksissasi 125 euroa vuodessa?

Tämä on summa, jonka arvosta meistä jokainen keskimäärin heittää syömäkelpoista ruokaa kotinsa roskikseen vuosittain. Nelihenkisessä perheessä summa on 500 euroa. Myös julkisissa keittiöissä biojäteastiaan kipataan valtavia määriä edelleen syömäkelpoista ruokaa, ja hävikistä aiheutuneet kustannukset maksaa veronmaksaja. Todennäköisesti näille rahoille löytyisi monia muitakin käyttökohteita roskakorin sijaan.

Ruokahävikin torjuntaan liittyvien ongelmien ratkaisemisessa olemme kuitenkin monesti oman järkemme, intuitiomme, aistiemme ja kekseliäisyytemme varassa. Toki erilaista ”perinteistä tukea”, kuten ruokahävikkireseptejä löytää, kun etsii, mutta tällaisen tuen hyödyntäminen jää kuitenkin helposti jalkoihin nykyajan hektisen arjen vaatiessa meiltä nopeita liikkeitä.

Onneksi joitakin näppäriä teknologisia työkaluja ruokahävikin ehkäisyyn on jo olemassa. Ruokahävikin aiheuttamia taloudellisia menetyksiä ja haitallisia ympäristövaikutuksia on mahdollista torjua teknologian avulla kaikilla ruokaketjun tasoilla ja toimialoilla. Teknologisten ratkaisujen ja ideoiden kirjo ulottuu kotitalouksien käyttöön tarkoitetuista ruoan jakamissovelluksista esimerkiksi julkisten keittiöiden hävikin mittaustyökaluihin. Meille tavallisille kuluttajille konkreettista hyötyä voisi tuoda myös esimerkiksi älypuhelinsovellus, joka hälyttäisi kuivaelintarvike- tai jääkaapissa olevien tuotteiden parasta ennen - päiväysten lähestymisestä. Tällainen apuväline on täysin toteutettavissa. Ennen kuin tekniset ja digitaaliset
työkalut voivat valtavirtaistua, on ne kuitenkin hiottava toimiviksi ja helppokäyttöisiksi. Sen jälkeen tarvitaan päätös ryhtyä hyödyntämään niitä. Etelä-Pohjanmaalla tämä on onnistunut hienosti esimerkiksi ResQ-club -sovelluksen kohdalla.

Ecowaste4Food -hanke tukee ruokahävikin torjuntaa Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaan liitto on parhaillaan kumppanina kansainvälisessä Ecowaste4Food -hankkeessa, jonka päätehtävänä on löytää ja levittää jo olemassa olevia ruokahävikin vähentämistä tukevia ratkaisuja ja innovaatioita eurooppalaisten alueiden kesken. Tarkoituksena on parantaa alueviranomaisten kykyä edistää toimia, jotka tukevat ruokahävikin vähentämistä ja sivuvirtojen entistä tehokkaampaa hyödyntämistä. Hankkeen ensimmäinen vuosi lähestyy loppuaan ja olemme jo oppineet sen, että ratkaisuja todellakin on olemassa - niin teknologisia kuin vaikkapa sosiaalisiakin innovaatioita, sekä näiden yhdistelmiä.

Juuri nyt hankkeessa on käynnissä opintomatkojen sarja, jonka aikana eri alueiden asiantuntijat – myös eteläpohjalaiset – pääsevät näkemään ja kuulemaan, miten hävikkiä muualla torjutaan ja miten voisimme ottaa näistä toimintatavoista mallia. Vastaavasti tammikuussa esittelemme Etelä-Pohjanmaalla käytössä olevia malleja muille hankekumppaneille. Sen jälkeen teemme alueillemme konkreettiset toimintasuunnitelmat, joiden avulla lähdemme karsimaan ruokahävikkiä ja hyödyntämään sivuvirtoja vielä aiempaakin paremmin.

Ecowaste4Food -hankkeen väki tutustuu Italian Ferrarassa paikallisen hyväntekeväisyysjärjestön lahjoituksina saamien hävikkielintarvikkeiden kylmäsäilytystiloihin marraskuussa 2017. Kuva: Susanna Anttila

Ruokahävikki on mittava taloudellinen, eettinen ja ympäristön hyvinvointiin liittyvä ongelma, joka koskee koko ruokaketjua. Sen ratkaisemisessa myös teknologialla on hurjasti potentiaalia. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ensin oivaltaa, että nykyisissä toimissamme on jotain korjattavaa - ei ole oikein, että kolmannes kaikesta maailmassa tuotetusta ruoasta päätyy roskikseen. Onneksi asian ei tarvitse olla näin, ja kaiken lisäksi suunnan muuttaminen voi olla helppoa ja jopa hauskaa - vaikkapa sitten teknologiaa apuna käyttäen.


Susanna Anttila
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liitto
+358 40 194 4552
susanna.anttila@etela-pohjanmaa.fi

www.epliitto.fi

 

Design by Oddmob