@SeAMK

Perinnettä ja yhteistyötä puolalaiseen tapaan

11.10.2017

Puolalaiset ovat perinnetietoinen kansa. Tämä tuli selvästi esille syyskuisella vierailulla Unescon maailmanperintökohteeksi valitussa Torunin kaupungissa NICHE- hankkeen matkalla. Tämän Kujaswsko-Pomerskien maakunnan toiskeksi suurimman kaupungin suuri poika on maailmankuvaamme suuresti muokannut Nikolai Kopernikus, jonka patsas komeillee syystäkin kaupungin keskeisimmällä paikalla toimien kohtauspaikkana sekä paikallisille asukkaille että satunnaiselle matkailijalle. Toinen asia, josta tämä keskiaikainen kaupunki tunnetaan, on piparkakut, jotka kuuluvat oleellisena osana matkailijan tuliaisiin vuodenajasta riippumatta. Meidän jouluinen herkkumme on onnistuttu tuotteistamaan kaupungissa varsin tehokkaasti.

NICHE on seitsemän kumppanialueen yhteinen EU-rahoitteinen hanke (INTERREG), jonka tavoitteena kehittää koko ruokaketjun toimintaa kestävään, turvalliseen ja terveelliseen suuntaan. Hankkeen toimintaan kuuluvat matkat kumppanuusalueille sekä alueen hyvien käytäntöjen etsiminen ja niiden soveltaminen ja siirtäminen alueiden välillä. Toiminnan tuloksena kukin alue laatii oman kestävään, turvalliseen ja terveelliseen ruokaketjuun tähtäävän toimintasuunnitelman osana maakunnallista strategiaa. Etelä-Pohjanmaalla hanketta hallinnoi Etelä-Pohjanmaan liitto ja kumppaneina toimivat alueelle toimivat muut organisaatiot ja yritykset.

Matkan teemaan liittyessä elintarvikesektoriin, ruuantuotanto ja siihen liittyvä jatkojalostus olivat asialistalla luonnollisesi keskeisessä osassa. Saimme laajan kattauksen tietoa myös alueen perinneruuista, joita on listattu perinteisiksi tuotteiksi (Culinary heritage). Koko Puolassa löytyy perinteiseksi tuotteiksi luokiteltuja ruokia 1137, joista Kujaswko-Pomerskien maakuntaan on rekisteröity 77 erilaista tuotetta. Jäin myös käsitykseen, että nämä tuotteet ovat ainakin osittain edelleen mukana ihmisten jokapäiväisissä aterioissa ja niitä on myös saatavilla paikallisista ravintoloista. Käsi sydämellä, kuinka moni suomalainen osaa nimetä parikymmentä kotimaista perinneruokaa, joita voisi tilata vaikka paikallisesta ravitsemusliikkeestä.

Maatalous keskiössä
Puola elää voimakkaasti maataloudesta. Alkutuotanto on edelleen merkittävä työllistäjä, vaikka se tuottaakin vain noin 3 %.n osuuden maan bruttokansantuotteesta. Maassa on yli 1,4 miljoonaa maatilaa, joista Kujaswsko-Pomerskien maakunnan alueella on sijoittunut noin 65 000. Suurin osa tiloista on alle 10 hehtaarin kokoluokassa keskikoon jäädessä noin 15 hehtaariin. Rakennemuutos on toki käynnissä myös Puolassa ja tilojen lukumäärä pienenee nopeasti ja keskikoko kasvaa, vaikka kehitys ei näytä olevan niin nopeaa kuin Suomessa EU-jäsenyyden jälkeen.

Isäntämme toivat esille teknologian kehityksen, joka on tulossa pikku hiljaa myös Puolan suuremmille maatiloille. Tilojen pienestä koosta johtuen digiloikka on vasta aluillaan. Suomalaisille ja pohjalaisille maatalousteknologian ja digisovellusten tuottajille Puolan markkinat voisivat tarjota suuretkin kasvumahdollisuudet. On hyvä muistaa että Puola yksi suurimmista maatalouden ja maaseudun kehittämiseen tarkoitettujen EU-tukien saajista, joten mahdollisuuksia erilaisten teknologiahankkeiden rahoitukseen löytyy runsaasti. Yksi esimerkki EU-rahoituksen hyödyntämisestä on IMPACT Poland ohjelma, jolla haetaan uusia innovaatioita ja startuppeja muutaman kuukauden rahoituksella. Ohjelmasta löytyy lisätietoja sivulta https://www.impactpoland.pl/

Kujaswsko-Pomerskien alueella yksi suuri strateginen valinta on ruokaturvallisuus ja siihen liittyvät kysymykset. Tällä alueella pohjalaisilla yrityksillä saattaisi olla paljonkin tarjottavaa elintarvikkeiden jäljitettävyyden ja muun turvallisuuden suhteen.

Yhteistyöllä eteenpäin
Matkan aikana vierailimme muutamassa elintarvikealan pienyrityksessä. Yritykset olivat osa alueella toimivaa elintarvikealan klusteria Spizarnia Kujaswko-Pomerskiepantrya . Klusterissa on osakkaana 13 pientä eri tuotteita valmistavaa yritystä, jotka muodostavat oman alueellisen tuotemerkkinsä. Toimintamuotona on osuuskunta, jolle on palkattu yksi henkilö hoitamaan käytännön järjestelyjä. Yritykset kokivat saavansa yhteistyöstä etuja sekä tuotteidensa markkinoinnissa että neuvotteluissa vähittäiskaupan kanssa. Elintarvikeyritysten lisäksi osuuskunnassa on mukana ravintoloita ja hotelleja.

Yritykset ovat osallistuneet tuotemerkkinsä alla mm. kansainvälisille messuille Saksassa. Lisäksi yhteisellä tuotemerkillä on haettu näkyvyyttä erilaisissa mainoskanavissa (radio, tv, omia pieniä kauppoja) ja näiden kautta klusterin tuotteille on löytynyt hyvin uusia makkinoita ja yleistä näkyvyyttä. Tällaisia kanavia yksikään pienistä yrityksistä ei olisi voinut yksin hoitaa, joten yhteistyö nähtiin hyvänä keinona lisätä asiakaskuntaa ja yritysten liikevaihtoa. ​​

Toinen matkan aikana esitelty klusteri oli Agro Cluster Kyjawy. Tämä yliopiston klusteri tarjoaa​​​​ alustan, jonka avulla mukana olevat yritykset ja yhteisöt voivat kehittää omaa tutkimus- ja kehitystoimintaansa alkutuotantoon ja muuhun maatalousteknologiaan liittyen. Kolme vuotta toimineessa klusterissa on tällä hetkellä mukaa 23 erilaista yritystä ja yhteisöä. Toiminta pyrkii verkostoitumaan kansainvälisesti. Erityisesti Eu-tuleva rahoitus nähtiin merkittävänä.

Jotta matka ei olisi ollut pelkkää tiukkaa asiaa, saimme perehtyä myös itse perinneruokien valmistukseen paikallisessa gourme keittiössä. Yhdessä puolalaisten, kreikkalaisten, irlantilaisten ja pohjoisirlantilaisten kanssa loihdimme herkulliset hanhipasteijat ja jälkiruuat, jotka sitten yhdessä nautittiin paikallisen oluen toimiessa kyytipoikana.

Markku Niskanen

Tutkija, Luonnonvarakeskus
Kampusranta, Seinäjoki
0295326398
markku.niskanen@luke.fi

Lisätietoja Luonnonvarakeskuksen sivustolla.

 

Design by Oddmob