@SeAMK

Kirjoittamisen eväitä ruokaketjun tueksi

16.10.2018

Kuluvan vuoden lokakuun 5. päivänä julkaistiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikön kirja. Teokseen koottiin ajankohtainen läpileikkaus yksikön tehtäväkentästä. Julkaisun teemat tuovat eri näkökulmia koko ruokaketjun kehittämiseen, paitsi maatalouden ja elintarviketeollisuuden myös kuluttajanäkökulmista.

Opetus, hankkeet, aluevaikuttavuus ja kansainvälisyys edustavat yksikön toimintaa. Alan ennakointi on tärkeässä roolissa, kun digitalisaatio vahvistuu, ilmastonmuutos uhkaa ja kuluttajakäyttäytyminen muuttuu. Uusi kirja on vapaasti ladattavissa: www.seamk.fi/julkaisut/  -kohdasta. Raportteja ja selvityksiä löytyy julkaisunumerolla B135.

Agrobiotalous Seinäjoen tavoin uunituore ja vastaleivottu kirja on näyteikkuna SeAMKin Ruoka-yksikön toiminnasta yhtenä Etelä-Pohjanmaan ruokamaakunnan vahvistajana. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on strategiassaan valinnut Ruokaratkaisut yhdeksi keskeiseksi painoalaksi. Ruokaratkaisujen kehittämisessä korostuvat vastuullisuus ja ruokaturvallisuus.

Ruokaväellä kirjoitusintoa

Minulla oli suuri ilo olla Ruoka-yksikön kirjan toimittajana. Työ oli luovaa ja mielenkiintoista. Kirjahankkeessa sain järjestellä aikatauluja ja deadlineja. Aivan pientä, hiuksenhienoa säätöä prosessissa oli. Projekti eteni joustavasti maaliin, eikä minun tarvinnut ketään juoksuttaa Framin kampusalueen ympäri.

Ilahduin Ruoka-yksikön väen kirjoitusinnosta. Käsikirjoituksen oikoluku (kolmeen kertaan) antoi mahdollisuuden rauhassa perehtyä asiantuntijatekstien kautta ihmisiin, hankkeisiin ja opetukseen. Toimitustyö oli minulle toisilta oppimista. Kaikille kirjoittajille ja toimituskuntaan kuuluneille Leena Perämäelle, Taru Mäelle ja Silja Saarikoskelle kirjoitan tässä parhaimmat kiitokset.

Kirjan nimeksi tuli ”Ratkaisuja ruokaan”, jota nimeä yksikön johtaja Leena Perämäki ehdotti. Eniten ideoita nimikilpailussa loi yliopettaja Margit Närvä, jolle sponsoroin unkarilaisvalmisteisen kuohuviinipullon palkinnoksi, ensin toki pari sanaa asiasta yksikönjohtajan kanssa vaihdettuani. Oma nimiehdotukseni kirjalle oli isolla R-kirjaimella kaksimielinen ”Ilman Ruokaa emme pärjää”. Ruoka kun on aina muodissa, emmekä pärjää ilman jokapäiväistä leipää. Toisaalta Etelä-Pohjanmaa, Suomi, Eurooppa ja osa kehitysmaiden koulutusvientikohteista tarvitsevat SeAMK Ruokaa.

Kirjoitusputkessa

Olen runsaat 30 vuotta pitänyt luovasta kirjoittamisesta. ”Ratkaisuja ruokaan” on osa luontevaa jatkumoa Joensuun yliopiston ainejärjestölehti Vänkärin, Rannikkotykistökoulun kurssijulkaisun, tieteellisten artikkeleiden ja akateemisen väitöskirjan joukossa.

Loppujen lopuksi väitöskirjan kirjoittaminen on ollut henkilökohtaisesti kaikkien vaikeinta. Tieteellisen opinnäytteen vaikeus on tiettyyn pakkomuottiin kirjoittaminen. Kun väitöskirja ei valmistunut nopeasti, sain kuulla siitä kommentteja koko ajan, samoin (katteettomia) lupauksia professorin virasta. Ja kun väitöskirja valmistui, ei karonkan jälkeen kukaan ole maininnut siitä sanallakaan, professorin virasta puhumattakaan. Väitöskirjani innoittamana olen kuitenkin koko ajan ajanut ruoka-alan opiskelijoista opinnäytetyön kirjoittamisen pelkoa pois.

Joskus 40-50 vuotta sitten väitöskirjoja ei syntynyt kuin sieniä syyssateella. Tuolloin käytännön työelämä veti väkeä, ja vain harvat jäivät tutkijoiksi. Kirjoittaminen oli haasteellista, kun ei ollut tietokoneita, tekstinkäsittelyohjelmia eikä tilastolaskenta-apparaatteja. Nyt asiat ovat toisin.

Kaipaan Ilkan Maaseutua

Erityisellä lämmöllä muistelen Ilkan Maaseutupalstaa ja eläkkeelle siirtynyttä toimittaja Arto Takalampea, jonka avustajana olin kymmenkunta vuotta. Harmi, kun maakuntalehti lopetti maakunnan maatalousväen arvostaman asiantuntijapalstan, joka sekin oli hyvä eteläpohjalaisen ruokaketjun näyteikkuna.

Ilkan kolumneista minulle on joskus humoristisesti vitsailtu, jotta kirjoittamiseen tarvitaan myös elämyksiä tuottavia ruokajuomia. Kiistän väitteen jyrkästi lainaten tähän Intoa. En siis Into Seinäjokea, vaan edesmennyttä underground-kirjailijaa, turkulaista Markku Intoa. Napakasti lainaten ”rentut ja hulttiot eivät kirjoita. Tuotteliaassa kirjoittamisessa pitää olla koko ajan terävä kynä ja ajatus.” Nopeimmillaan kirjoitin Ilkan kolumnin 20 minuutissa, ja vaimo tarkisti tekstin viidessä minuutissa.

Kirjallisen taiteen mestareista ihailen Markku Innon lisäksi ammattiveljeä, edesmennyttä metsänhoitaja Veikko Huovista. Sananikkarit Juha ”Watt” Vainio ja Juice Leskinen olivat myös tilannehuumorin sankareita. Nykykirjailijoista ihailen Juha Seppälää lyhyiden ja ytimekkäiden tekstien ja virkkeiden tuottajana.

Pääsin 1990-luvun puolivälissä seuraamaan myös Se!-nimisen sensaatiolehden toimittamista, kun pikkuserkkuni oli sen päätoimittaja. Sain hyviä kirjoittamisen ohjeita. Kirjoita asiaa tiiviisti ja myyvästi. Tarkista faktat ja taustat. Ja muista, ettet herjaa tai solvaa teksteilläsi. Ruokatermejä lainatakseni nämä ovat hyviä eväitä sarjoihin, kirjoihin, ammattilehtiin, mediaan ja varsinkin sosiaaliseen mediaan kirjoittaville.

 

Risto Lauhanen

MMT, dosentti

erityisasiantuntija, TKI

risto.lauhanen@seamk.fi

tel. 040 830 4150

Design by Oddmob