@SeAMK

Jos jouluna ei ole lunta...

14.12.2018

Taikka peruna ei enää kasvakaan maassa..? Maatalousmaan saatavuus maailmalla heikkenee jatkuvasti. Väestön kasvun mukana maata tarvitaan ruuantuotantoon, mutta myös asumiseen. Lisäksi viljelyskelpoista maata pilaantuu, esimerkiksi eroosion, puutteellisen jätteiden käsittelyn tai maaperän suolapitoisuuden nousun vuoksi. Ja maata ei valitettavasti tehdä enää lisää. Samalla on otettava huomioon vesi. Elintärkeän makean veden varastot eivät ole pohjattomia. Jos tiukassa paikassa aineelliset resurssit ovat rajalliset, on lähdettävä koputtelemaan ihmisen kekseliäisyyden rajoja.

Erilaiset kerros- ja vesiviljelmät tai vaikkapa bioreaktorit ovat omanlaisiaan vaihtoehtoja tavanomaiselle ruoantuotannolle. Akvaponisella viljelyllä tarkoitetaan kalankasvatuksen ja kasvintuotannon yhdistämistä. Samassa vesi-ravinnekierrossa kasvavat siis sekä kalat että kasvit. Hydroponiikka on vesiviljelyä, jossa voidaan käyttää erilaisia kasvatusalustoja. Aeroponisessa kasvatuksessa väliaineita ei käytetä, vaan kasvin juuret ikään kuin roikkuvat ilmassa pimeässä kasvatuslaatikossa ja niihin sumutetaan ravinneliuosta. Usein kasvatuslaitteet ovat päällekkäin tilan säästämiseksi, jolloin samalla puhutaan myös kerrosviljelystä. Puutarhatuotannossa vesiviljely on jo tuttua kauraa, mutta lisärehun tuotantona menetelmä on vielä harvinainen. Savonian, UEF:n ja SeAMK:n Hydrorehu-hanke kokeili menetelmän käyttömahdollisuutta suomalaisessa kotieläintuotannossa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Monien mielestä yllämainitut viljelymenetelmät eivät tule peittoamaan perinteisiä tuotantotapoja. Näin voi olla, ja peltoviljely tulee olemaan varmasti yksi tehokkaimmista ja käytetyimmistä menetelmistä myös jatkossa. Hydrorehu-hanke on herättänyt paljon ihmetystä ja kyselyitä. Miksi ihmeessä olemme sitten lähteneet kokeilemaan jotain näin erikoista, kun monien asiantuntijoiden mielestä normaalissa peltoviljelyssä ja rehuviljan satotasoissakin on vielä tekemistä? Pahan päivän varalle kannattaa varata vaihtoehtoja. Tulevaisuutta, ja tämänkin Hydrorehu-hankkeen lähenevää päättymistä, ajatellessa hirveintä ja hauskinta on, että emme voi tietää mikä nyt täysin absurdilta kuulostava ajatus voi toimia ratkaisuna ongelmiin lähitulevaisuudessa tai vaikka vuosikymmenien päästä.

 

Noora Ruuskanen

SeAMK Ruoka

Hydrorehu-hanke

Design by Oddmob