@SeAMK

Elintarvikealan tutkijoiden ja yritysten yhteistyöstä meillä ja muualla

01.11.2017

Korkeakoulut on totuttu näkemään osaamisen kehittämisen kannalta keskeisinä toimijoina niin kansallisina kuin alueellisina toimijoina. Sitä ne varmasti ovatkin, sillä niiden kouluttamat asiantuntijat muodostavat pohjan, jolle korkein osaaminen yhteiskunnassamme rakentuu.  Toisaalta tutkitun tiedon muuttaminen esimerkiksi kaupallistettaviksi innovaatioiksi ei välttämättä ole kovin yksinkertainen prosessi.

Myös Agrobiotalous Seinäjoki-hankkeessa olemme pähkäilleet näiden asioiden kanssa. Olemme lähestyneet kysymystä mm. korkeakouluille asetetun kolmannen tehtävän eli yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Hankkeen alkuaikoina kiertelimme agrobiotalousalan yrityksissä keskustelemassa mahdollisista yhteistyömuodoista, ja siinä sivussa esille nousivat myös tutkimustiedon hyödyntämisen kysymykset. Kuluvan vuoden aikana on puolestaan haastateltu Etelä-Pohjanmaan alueella toimivan Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen koordinoiman Epanet-verkoston elintarvikealaan keskittyviä professoreja sekä hallintohenkilökuntaa. Haastattelukysymykset ovat koskeneet elintarvikealan kanssa tehtävää tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä.  Verrokkiaineistona toimii vuonna 2015 Aomorin alueella Japanissa kerätty samoihin kysymyksiin pohjautuva viiden professorin haastatteluaineisto.

Vaikka kaksi haastatteluista on vielä tekemättä, en malta olla vetämättä yhteen joitakin havaintoja, joita tähän mennessä on noussut esille. Esimerkiksi molemmilla alueilla elintarvikeyritykset ovat hyvin pieniä, mikä asettaa yhteistyölle omat rajoituksena. Etelä-Pohjanmaalla kiireisillä yrittäjällä ei useinkaan ole paljoa aikaa hakea uutta tietoa tai tehdä yhteistyötä tutkijoiden kanssa. Toisaalta joukosta löytyy myös poikkeuksia. Usein on kuitenkin niin, että vasta keskisuurilla yrityksillä on paremmin resursseja hyödyntää yliopistoyhteistyön tarjoamia uusia näkökulmia ja tietoa liiketoiminnassaan. Rajoituksistaan huolimatta pienet ja keskisuuret yritykset olivat tutkijoille tärkeitä kumppaneita. Suurilla yrityksillä on vahvat tutkimus- ja tuotekehitysosastot, mutta ulkopuolisten kanssa tehtävän yhteistyön tarve ei välttämättä ole kovin voimakas. Suuret organisaatiot ovat usein myös vähemmän ketteriä yhteistyökumppaneita, kun päätöksenteon tasoja on useampia. Aomorin alueella, jossa patentteihin johtava tuotekehitysyhteistyö oli tärkeässä roolissa, isojen yritysten kanssa toimiessa ongelmaksi saattoi myös muodostua tutkimustulosten julkaisemisviive. Suuret yritykset varjelevat tuotekehityssalaisuuksiaan tarkoin, mikä voi viivästyttää myös tieteellisten tulosten julkaisua useilla vuosilla. Toisaalta, suurten yritysten kanssa tehtävä yhteistyö tarjoaa usein mahdollisuuksia laaja-alaisempiin tutkimuskysymyksiin sekä merkittävämpään taloudelliseen tukeen.

Aloite yhteistyön tekemiseen saattoi molemmilla alueilla tulla joko tutkijoilta, yrityksiltä tai yhteistyöhön erikoistuneelta välittäjäorganisaatiolta. Aomorin alueella toimii myös Hirosakin yliopiston, alueen kuntien sekä yritysten rahoittama välittäjäorganisaation ”Joint Research Center”, johon yritykset voivat olla yhteydessä tiedontarpeineen. Keskuksen henkilökunta arvioi jätetyt pyynnöt ja pyrkii löytämään potentiaaliset yhteistyökumppanit yliopistolta. Etelä-Pohjanmaalla merkittäviä välittäjiä ovat erilaiset aluekehittämisen toimijat ja rahoittajat. Yhtenä keskeisenä mainittiin Epanet-verkoston koordinaatio, joka ennen kaikkea vastaa alueellisten professuurien rahoituksen keräämisestä mm. yrityksiltä ja kunnilta.

Välittäjäorganisaatioiden tärkeästä roolista huolimatta haastatteluista välittyi molemmilla alueilla sellainen kuva, että onnistuneen yhteistyön kannalta erityisen tärkeitä ovat välittömät ja luottamukselliset suhteet tutkijoiden ja yrittäjien välillä. Kun asioista voidaan puhua vapaasti ja kyetään ideoimaan yhdessä, on mahdollista saavuttaa molempien osapuolia hyödyttäviä yhteistyöasetelmia. Tähän tilanteeseen pääseminen vie usein aikaa, eivätkä kaikki yhteistyöyritykset aina onnistu syystä tai toisesta. Toisaalta kun vankka pohja luottamukselle on luotu esimerkiksi onnistuneen kehittämishankkeen kautta, voi yhteistyö olla hyvinkin pitkäaikaista.

Aapo Jumppanen
Tutkijatohtori
Ruralia- Instituutti Seinäjoki
aapo.jumppanen@helsinki.fi
0294140714

 

Design by Oddmob