@SeAMK

Biotaloutta parhaimmillaan

09.05.2018

Biotalous määritellään ”biotalous.fi” sivustolla lyhyesti: ” Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.” Seuraavassa kappaleessa jatketaan vielä tarkentaen ”Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi.” Sivuston alaosassa on kolmen ministeriön logot, joten tätä voitaneen pitää melko virallisena määritelmänä. Sivuston toimitukseen kuuluu näiden lisäksi edustaja myös Tapio Oy:stä, joka saatetaan tuntea paremmin vanhemmalla nimellä Metsäkeskus Tapio.

Lähdetään liikkeelle tuosta määritelmän viimeistä asiasta eli palvelujen tuottamisesta. Suomen lainsäädännössä on eräs elementti, joka tarjoaa meille kaikille mahdollisuuden tuottaa ainakin itsellemme palveluja metsissä ja vesistöillä melkoisen vapaasti. Se on jokamiehen oikeus, joka sallii vapaan liikkumisen lisäksi myös marjojen ja sienten keruun ja myynnin muidenkin omistamista metsistä. Tietysti rajoituksetkin sitten pitää tuntea. Metsästys ja kalastus ovatkin jo eri asia.

Kuntorasteja järjestetään kesäisin joka puolella Suomea ja järjestäjinä ovat paikalliset suunnistusseurat. Suunnistaminen ja kartanluku ovat luonnossa liikkujan perustaitoja, joita voi hyvin harjoitella ”iltarasteilla”. Ne ovat kaikille avoimia eikä osallistuminen vaadi muuta kuin maastoon sopivan asun ja kengät. Kompassista voi joskus olla hyötyä. On sitten ihan turha sanoa osallistumattomuuden syyksi sitä, että ei osaa suunnistaa. Samaa logiikkaa käyttäen yhdelläkään suomalaisella ei olisi ajokorttia.

Määritelmän mukaan biotaloutta on palvelujen tuottaminen uusiutuvien luonnonvarojen avulla. Tämän palvelun tuottavat urheiluseurat, jotka perimillään pienillä karttamaksuilla rahoittavat toimintaansa. Tuottaminen tapahtuu metsissä aiheuttamatta sille vahinkoa. Tällaisen tapahtuman järjestäminen ei enää kuulukaan jokamiehen oikeuksiin, vaan vaatii aina maanomistajan luvan. Meidän alueellamme sellaisen saaminen ei ole koskaan ollut vaikeaa.

Aloitin itse kesän rastien kiertämisen Ähtärin matkailualueella järjestetyillä Viiskuntarasteilla. Pitkästä aikaa valitsin pisimmän eli A-radan, jolla oli pituutta yli kuusi kilometriä. Kävellen tuohon reittiin meni aikaa puolisentoista tuntia ja matkaakin kertyi lähes kahdeksan kilometriä. Illalla jatkoin biotalouden harjoittamista vielä järvellä melomalla kajakilla vaimon kanssa tunnin verran. Biotaloutta parhaimmillaan.

Hannu Lassila
Yliopettaja
SeAMK/Ruoka

Design by Oddmob