@SeAMK

Biotalouskilta vei biotaloustietoutta Etelä-Pohjanmaalle

19.03.2018

SeAMK:n Ruoka-yksikkö toteutti viime vuonna Biotalouskillaksi kutsutun hankkeen, jota vetivät Kari Laasasenaho ja Terhi Ojaniemi. Tarkoituksena oli tehdä biotaloutta ja sen liiketoimintamahdollisuuksia entistä tunnetummaksi Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeessa oli kolme työpakettia, joista yksi oli uusien liiketoimintaideoiden löytäminen ja verkostojen rakentaminen. Tätä varten järjestettiin alueen eri seutukunnissa keskustelutilaisuuksia, joissa ensimmäisessä kartoitettiin kunkin seutukunnan tarpeita ja uusia ideoita. Kahdessa seuraavassa niitä sitten jalostettiin eteenpäin.

Olin itse mukana näissä tilaisuuksissa neljällä paikkakunnalla. Valitettavasti kotipaikkakuntani Ähtärin tilaisuuksiin en koskaan päässyt mukaan. Siellä pääosassa olivat pandat. Luontomatkailukin kun on biotaloutta. Kurikassa olin vain kerran ja tämä suunta sitten kuivuikin kokoon syksyn mittaan.

Huhtikuussa pidetyn Kauhajoen ensimmäisen tilaisuuden osanottajamäärä yllätti suuruudellaan ja monipuolisuudellaan. Kauhavan ensimmäisessä tilaisuudessa en sitten ollutkaan. Alajärvellä paikalla oli kymmenkunta henkeä paikallisista yrityksistä, yhteisöistä ja kaupungilta. Osallistujat saivat näissä kaikissa itse keksiä annetuista kuudesta teemasta aiheita ja liiketoimintaideoita, joista äänestettiin jatkoon kolme eniten kiinnostanutta. Jatkoon äänestetyt ideat kuvasivat sekä aluetta että läsnäolijoita. Toisella kerralla paikalle oli kutsuttu kahdesta neljään ulkopuolista asiantuntijaa pitämään keskustelun pohjaksi lyhyt alustus valituista aiheista. Asiantuntijat edustivat erityyppisiä yhteisöjä, tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja yliopistoja. Kari ja Terhi olivat onnistuneet saamaan jokaiseen tilaisuuteen alustajat, jotka saivat osallistujilta hyvän palautteen. Kolmannella kokoontumiskerralla tarkoitus oli pohtia miten ideat jalkautetaan seutukunnalle. Sen toteutustapa vaihteli paikkakunnittain.

Kauhajoella jatkoon valittiin yllättävän vaativat aiheet, sillä ykköseksi nousi aurinkoenergia ja sen varastointi. Tämä kuitenkin tuntui osanottajia kiinnostavan ja oli alueelle tärkeä. Uusiutuva energia, erityisesti biokaasu, on Kauhajoella muutenkin vahvasti esillä. Toisella kokoontumiskerralla kuunneltiin kaksi esitystä aurinkosähkön ja –lämmön varastointiteknologioista. Kolmas aihe oli maatilan töiden tuotteistaminen. Erityisesti aurinkoenergia keräsi paikalle paljon kiinnostuneita. Kolmas tilaisuus oli energiateemaan liittynyt retkeily, johon en osallistunut. Kauhavalla oltiin maanläheisempiä. Esiin nousi pieneltä tuntuvia, mutta läsnä olleille merkittäviä ongelmia, kuten maatalouden lannan käytön tehostaminen tai tarhaketuista saatavan irtokarvan hyödyntäminen. Kolmas teema oli härkäpavun ja muiden valkuaiskasvien viljely, mikä oli odotettuakin, koska paikkakunnalla on alan teollisuutta. Toisella kokoontumiskerralla aiheita laajennettiin neljällä esityksellä, joista kaksi käsitteli valkuaiskasveja. Melko vilkasta keskustelua ja ideoitakin syntyi näistä kaikista. Kolmannella kerralla yliopettaja Esa Savola kertoi mielenkiintoisesti sopivin esimerkein tuotteistamisesta. Tämän pohjalta osanottajat sitten ryhmätöinä ”tuotteistivat” Esan johdolla luonnonyrtit, lannan ja irtokarvat. Valkuaiskasveja ei enää käsitelty.


Alajärvellä keskityttiin puuhun ja puutuotteisiin. Erityisesti puunjalostusteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Toisen kokoontumiskerran esitykset käsittelivät puun uuteaineita ja puukomposiitteja. Viimeisellä kerralla luotiin tohtori Eemeli Hytösen johdolla askelmerkit sivuvirtojen hyödyntämiselle. Mutta kuten eräs tilaisuuksiin osallistunut totesi: "Loppu onkin sitten meistä itsestä kiinni”.

Hannu Lassila, Yliopettaja
SeAMK Ruoka

Design by Oddmob