@SeAMK

Aikaa ja intohimoa - niistä on onnistuneet ideat tehty

27.12.2017

Hanketyöntekijöille saattaa usein tulla turhauttava olo: Kuka ottaisi koppia hanketilaisuudessa esiin tulleista hyvistä ideoista? Erilaiset hanketyöpajat nostavat tunnelman kattoon, mutta onko edessä vapaapudotus, kun siivet eivät kanna? Miksi vastuunkantajia on niin vähän? Eikö hyvät ideat kiinnosta yrittäjiä?


Olen jo pitkään miettinyt edellä mainittuja kysymyksiä ja erityisen puhuttelevia ne ovat olleet Biotalouskilta-hankkeessa. Hanketilaisuuksissamme heitetään ilmaan hienoja ideoita, mutta niille ei ole kopin ottajaa. Hankkeemme tavoitteena on ollut sparrata hyviä eteläpohjalaisia biotalouden liiketoimintaideoita. Toivomme suuresti, että näistä ideoista otettaisiin ihan oikeasti koppia ja näkisimme konkreettisia tuloksia. Olemme käyneet jokaisessa seutukunnassa kolme kertaa ja pyrkineet kohti käytäntöä. Alla olevassa kuvassa on noudattamamme sparraustapa.

Keskusteluissa kuulee puhuttavan usein siitä, että hyvien ideoiden matka päättyy rahoituksen puutteeseen. Raha on keskeinen resurssi ja usein näin onkin. Mutta keskusteluissa kuulee harvemmin kolikon kääntöpuolesta: ajasta. Aika on inhimillinen resurssi, jota ei voi sivuuttaa. Olisi varmasti hienoa, jos aikaa olisi rajaton määrä. Saisimme keskittyä yhden asian ääreen ilman, että meidän tarvitsi murehtia aikatauluista. Uskon, etten ole ajatusteni kanssa yksin. Aihe on arka.

On mieltä avartavaa tajuta, että todellisuudessa aika on keskeinen resurssi. Emmekö hae rahoitusta erilaisiin projekteihin juuri siksi, että voisimme löytää ajan jonkin idean toteuttamiseen? Rahanpuutteen sijaan meidän pitäisikin alkaa puhua ajanpuutteesta. Toisaalta, meidän aikataulujamme ei helpota yhtään se, että lisääntyvä byrokratia ja julkisen rahanpuute hidastavat rahoitushakemuksia. Aika on kortilla kaikilla, niin TKI-henkilöstöllä kuin yrittäjilläkin.

Ilosanomani on se, että rahan ja ajan ohella meillä on kolmaskin resurssi: intohimo. Jotta ideat kantaisivat, niillä täytyy olla myös intohimoinen asiantuntijajoukko. Menestyneiden Start up –yritysten takana on aina intohimoa, joka on raivannut tien esteiden kautta menestykseen. Menestystarinoita ei synny itsekseen – ei vaikka projektipäällikkö kuinka yrittäisi saada vaivaantunutta seminaariyleisöä ideoimaan loistavia innovaatioita.

Vaikka hanketyö voi välillä tuntua tuloksettomalta, se voi sytyttää yrittäjässä kiinnostuksen uuteen. Uusi voi sytyttää palon, joka roihahtaa intohimoksi. Intohimo ruokkii mielikuvitusta. Mielikuvitus tuottaa hyvän idean. Intohimo ei jätä rauhaan ja venyttää aikakäsitystä. Lopulta löytyy rahaa. Ideoita ei synnytetä pakolla ja innovaatioihin tarvitaan usein ahaa-elämyksiä ja tietotaitoa. Eräs hanketilaisuuteen osallistunut kuulija kiteytti asian hienosti: kun järjestätte erilaisia seminaaritilaisuuksia ”loppu on sitten yrittäjästä itsestä kiinni”. Hankehenkilöstön ei tarvitse kokea epäonnistuneensa, vaikka tulokset eivät näy heti.

Ehkä voimme lukea lehdistä uusia menestystarinoita tulevaisuudessa. Niillä saattaa olla jotain tekemistä hankkeemme kanssa, jos ne käsittelevät esimerkiksi erilaisia oheispalveluja pandaturisteille, suomalaisten luonnonkeruutuotteiden tuotteistamista, biokaasuautojen ilmestyminen katukuvaan tai vaikka tehdasta, joka valmistaa uusia biotuotteita puun kuoresta. Aika näyttää.

Kari Laasasenaho
Biotalouskilta – Etelä-Pohjanmaan biotalouden osaajaverkosto -hanke

Projektipäällikkö, SeAMK Ruoka
kari.laasasenaho@seamk.fi, p. 040 680 7631


Kari Laasasenaho on SeAMK Ruoka-yksikön projektipäällikkö, jonka päänvaivana on ajan puute. Lisäksi Kari viimeistelee väitöstyötään ja nauttii luomukasvitilan töistä Soinissa.  ”Biotalouskilta –Etelä-Pohjanmaan biotalouden osaajaverkosto”-hanke (EAKR, SeAMK) tukee biotalouden kehittämistä Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeesta toivotaan apua alueellisten vahvuuksien tunnistamiseen sekä tuodaan asiantuntijuutta yritysten käyttöön. Verkostoitumista tehdään yhteistyössä Sedun, AB Seinäjoen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulun kanssa.

 

Design by Oddmob