@SeAMK

Agrobiotalouden macgyverit ja äititeresat

23.01.2018

Vastikään järjestetyssä Visiotyöpajassa meille AB Seinäjoki -hankkeen toimijoille heitettiin oivaltavia kysymyksiä innovaatioyhteisön ulottuvuuksista ja yhteisön rooliin liittyvistä valinnoista. Pohdittiin, onko hankkeen toiminta keskittynyt konseptoituihin palveluihin vai macgyver-tyyliseen kaikkien ongelmien ratkaisemiseen. Ollaanko toimittu agrobiotalouden äititeresoina palvellen pyyteettömästi kaikkia tahoja, vai onko toiminnassa näkynyt enemmän piirteitä Wallstreet-elokuvien häikäilemättömänä liikemiehenä tunnetun Gordon Gekkon filosofiasta?

Innovaatioyhteisön ulottuvuuksista ja niiden kombinaatioista kuultu esitys antoi eväitä ja ajattelemisen aihetta visiotyöpajan työryhmätyöskentelyyn, jonka tavoitteena oli pohtia, millainen on innovaatioyhteisön rooli hankkeen päättymisen jälkeen ja edellyttääkö yhteisön toiminta fyysistä kohtaamistilaa. Samalla tehtiin arviota siitä, missä on onnistuttu ja mikä ei ehkä ole toteutunut suunnitellusti, mikä on ollut tarkoituksenmukaista ja edelleen tavoittelemisen arvoista.

AB Seinäjoki on ollut suhteellisen pitkä ja monivaiheinen projekti, jonka toiminnalle on asetettu korkeat odotukset. Hankkeen toiminnalla on pyritty palvelemaan laajasti eri kohderyhmiä ja vastaamaan moniin eri haasteisiin niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Ruokaketjun toimijoille on tarjottu erilaisia palveluja ja järjestetty tapahtumia; aamukahvitilaisuuksia, seminaareja ja työpajoja, joissa on nostettu esille ajankohtaisia asioita ja etsitty ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Opiskelijoiden innovatiivisuutta ja startup-valmiuksia on pyritty edistämään Food Business Challenge –ideakilpailulla ja siihen tähtäävällä liikeideavalmennuksella. Hankkeessa mukana olevien organisaatioiden palveluita on tarjottu yrityksille AB Seinäjoen kautta. Myös kansainvälisyyttä on edistetty monella tavalla; mm. hakemalla vertailevaa kokemusta kansainvälisistä ruoka-alueista. AB Seinäjoen myötävaikutuksella syntyneessä EU E-P Foodnet –hankkeessa on lähdetty strategisesti rakentamaan kv-verkostoja ja tiivistämään kansainvälistä yhteistyötä eurooppalaisten ruokaverkostojen sekä alan eteläpohjalaisten toimijoiden välillä.

Paljon on siis tehty, niin konseptoidusti kuin macgyver-mentaliteetillakin. Toiminta on taaksepäin katsottuna ollut lähempänä äititeresaa kuin gordongekkoa. Kaikelle kokeilulle ja etsimiselle on kuitenkin ollut aikansa ja paikkansa. Osa kokeiluista muuttuu pysyväksi toiminnaksi, osa jää pelkiksi piloteiksi. Hankerahan turvin on mahdollista – jopa suotavaa – kokeilla ja testata, yrittää ja erehtyäkin.

Hankkeen ja hankerahan päättyminen muuttaa kuitenkin yhteisön toimintaa tai ainakin asettaa toiminnalle erilaisia haasteita, jotka liittyvät ensisijaisesti kustannuksiin ja vetovastuisiin. On entistä tärkeämpää tehdä valintoja ja vastata kysymyksiin: mikä on innovaatioyhteisön rooli, mitä toiminnalla tavoitellaan, mitä tehdään, mille kohderyhmille ja millaisin resurssein. Työpajan tuotosten pohjalta hankkeen projektitiimi lähtee kehittämään ehdotusta siitä, miten matkaa voitaisiin jatkaa sen jälkeen, kun hanke elokuussa 2018 päättyy.

Yhtä mieltä ja varmoja voidaan olla ainakin siitä, että yhteisöä ja yhteistyötä tarvitaan! Agrobiotalouden toimijoita on onnistuttu kokoamaan verkostoksi, jolla on erinomaiset edellytykset toimia jatkossakin ruokaketjun innovatiivisuutta edistävänä asiantuntijoiden yhteisönä. Oleellisin kysymys lienee; mitä tehdään yksin ja mitä halutaan tehdä yhdessä?

Mistä sinä olet erityisesti tykännyt AB Seinäjoen toiminnassa? Mitä haluaisit jatkettavan?

 

Anu Portti

AB Seinäjoki, innovaatioyhteisön kehittäminen -hanke

Projektipäällikkö, SeAMK Ruoka

anu.portti@seamk.fi, p. 040 868 0890

Design by Oddmob