@SeAMK

Hallitusohjelman jälkeen

10.06.2015

Suomeen on muodostettu uusi hallitus Juha Sipilän johdolla. Millaisin eväin Suomi suuntautuu 2010-luvun loppupuolelle? Mitä odotetaan osaamiselta, koulutukselta ja tutkimukselta?

Suomi on ollut koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisen huipulla noin 20 vuoden ajan. Sinne pääsy on vaatinut pitkäjänteistä panostusta koulutuksen kaikilla tasoilla peruskoulusta yliopistoihin saakka. On tutkijoita jotka uskovat, että kysymys on sattumista, onnekkaista ratkaisuista. Mielelläni kuulun  kuitenkin siihen ryhmään, joiden mielestä takana on viisaita ratkaisuja ja paljon uskoa koulutuksen ja osaamisen merkityksestä pienelle kansakunnalle: tavallisten ihmisten unelmat ovat yhdistyneet poliitikkojen päätöksiin.

Uusi hallitus korostaa koulutuksen ja työelämän yhteyksien tiivistämistä ja tutkimustulosten hyödyntämistä kaupallistettuina innovaatioina. Vaikka koulutuksen ja työelämän yhteistyötä on lisätty niin ammatillisessa koulutuksessa kuin ammattikorkeakouluissa,  niin parannettavaa riittää. Ammatillisen koulutuksen reformissa haetaan uusia tapoja murtautua oppilaitoksista seinien sisältä yritysten käytäville. Samalla korkeakouluihin halutaan muutosta:  kun ammattikorkeakoulut ovat profiloituneet alusta lähtien työelämään valmistaviksi korkeakouluiksi, halutaan myös yliopistojen kandidaattikoulutuksessa lisätä niiden työelämärelevanssia. Yliopistojen maisteriopintojen aseman uudelleenarviointi on merkittävä muutos Suomen korkeakoulukentässä.

Matti Vanhasen toisen hallituksen (2007-2011) oli noin 80 kohtaa jossa puhuttiin innovaatioista. Suomalaisen elinkeinoelämän kyky varautua muutoksiin oli kuitenkin varsin heikko, kun taloudellinen taantuma vuonna 2008 iski. Innovaatioista puhuminen on eri asia kuin niiden  luominen ja tekeminen.

Innovaatiotutkimuksen asiantuntijat ovat jo pitkään kyseenalaistaneet sellaisen ajattelun, jossa lähtökohtana on perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen kautta tapahtuva innovaatioiden luominen. Se on pitkä, monivuotinen ketju. Nyt korostetaan arjen innovaatioita, käyttäjien merkitystä innovaatioiden luomisessa. Puhutaan siis avoimista innovaatioympäristöistä

Uuden ammattikorkeakoululain mukaan niiden tehtävänä on myös innovaatioiden edistäminen. Tämä tehtävä on otettava vakavasti. Ammattikorkeakoulujen yhteys pk-yrityskenttään luo siihen paljon mahdollisuuksia.

Hallitusohjelman suuri tavoite on digitalisaation edistäminen koulutuksessa,  yrityselämässä ja julkisessa hallinnossa. Tähän saattaa liittyä ylioptimismia kun puhutaan vaikkapa peruskoulujen opetuksen kehittämisestä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun uudessa strategiassa on tavoitteena digitaalisen kampuksen luominen: digitaalisuuden hyödyntäminen opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa. Tämän edistäminen on haastava oppimisprosessi koko henkilöstöllemme.

Hallitusohjelma avaa Pandoran lippaan koulutusviennissä kokonaisten tutkintojen osalta. Kuulun niihin, joiden mielestä tähän mahdollisuuteen on syytä tarttua. Vaikka olemme pieni toimija koulutusviennin alueella, voi Seinäjoelta ja Etelä-Pohjanmaalta löytyä innovatiivisia ratkaisuja. Se on joka tapauksessa yksi keino edistää kansainvälisyyttä korkeakouluissa.

Hallituksen leikkaukset koulutusta ja tutkimusta koskien ovat herättäneet paljon porua. On hyvä, että käydään poliittista keskustelua siitä, millaisin toimin Suomi käännetään nousuun. Koulutuksen ja tutkimuksen maailmaa on kuitenkin uskallettava aika ajoin tarkastella myös kriittisesti: näin tehtiin ammattikorkeakoulujen osalta edellisellä hallituskaudella. Kaiken jälkeen ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin toimintakykyisiä ja valmiita ottamaan vastaan myös uusia haasteita.

Tapio Varmola

Design by Oddmob