@SeAMK

Suomen vihreä kulta oli muuttua hiilenmustaksi

29.09.2017

Kylmän Suomi 100 -kesän kuumin sana oli hiilinielu, kun EU otti esille metsien hiilensidonnan ja hakkuut osana globaalin ilmastonmuutoksen hillintää.

Kiintokuutiometri havupuuta painaa runsaat 800 kg, josta noin puolet on vettä. Edelleen puun kuivamassasta (400 kg) puolet on hiiltä. Kasvava ja elinvoimainen metsä sitoo hiiltä. Suomen metsät kasvavat vuotuisia hakkuumääriä ja luonnonpoistumaa enemmän. EU:n ympäristövaliokunnan hiilitarkastelussa Suomen metsistä yritettiin kuitenkin tehdä hiilen päästölähdettä. Jos metsistämme olisi tullut hiilipäästöjen lähde, niin valtio ja veronmaksajat olisivat joutuneet maksamaan EU:lle metsien laskennallisista hiilipäästöistä.

Työvoitto edunvalvonnalle

EU-parlamentin syyskuinen näkemys Suomen metsien kestävästä käytöstä oli alan edunvalvonnalle työvoitto. Asioiden käsittely EU-tasolla on kuitenkin vielä kesken, ja ministeritason neuvotteluja käydään jatkossa eri tasoilla. Mutta näkemättä jäi se, olisiko Suomi joutunut maksamaan metsien hiilipäästöistä myös puukaupan lamavuosina?

Suomalaisessa ilmastopolitiikan arvokeskustelussa pääkaupunkiseutu ja maaseutu vääntävät kättä. Jos Espoossa hävittää kolme hehtaaria metsää ja rakentaa metsän paikalle betonitaloja, ei asialla ole merkittäviä ilmastovaikutuksia. Jos taas Lapualla vain harventaa samankokoisen metsän, on asialla välittömiä ilmastovaikutuksia.

Mutta jos metsiä ei hoideta harvennushakkuilla, silloin heikoimmat puut kuolevat, ja niistä vapautuu ilmastonmuutosta voimistavaa hiilidioksidia ilmaan. Samalla menetettäisiin tulevaisuuden tukkimetsiä, joista saadaan sahatavaraa hiiltä sitoviin puurakennuksiin. Kansantaloudellisesti on siis järkevää harventaa metsiä ja saada kantorahatulot. Metsän biotuotteista kansakunta saa vientituloja ja voi ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa.

Metsä on maatilan pankki

Hiiliväännön ohessa on hyvä muistaa, että metsien monimuotoisuus on eri asia. Metsälaki ja -sertifikaatit suojaavat uhanlaisia lajeja ja avainbiotooppeja.

Mikäli metsien käytölle tulisi jatkossa kovat kansalliset rajoitteet, rasittaisi se eteläpohjalaisia metsänomistajia vaikeiden puunkorjuuolojen ja turvemaiden maakunnassa.

Valitettavan huonon Suomi 100 -kasvukauden jälkeen voidaan havaita, jotta yksityismetsien maakunnassa metsä on maatilalle hyvä pankki. Puunmyyntituloilla voi lyhentää maatalouden velkoja ja toteuttaa investointeja.

 

Risto Lauhanen, SeAMK Ruoka

Kuvateksti: Kirjoittajan perheen harvennuskohde Alavudelta.

Design by Oddmob