@SeAMK

SeAMKissa vieraili 30 henkilön delegaatio Namibiasta

 SeAMKissa vieraili toukokuun lopulla iso 30 henkilön delegaatio Namibiasta. Vierailun tavoitteena oli yritysten välisen kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen ja myös osaamisen viennin edistäminen erityisesti elintarvikealalla, mutta myös muilla aloilla.

- Yhteistyöllä Suomen kanssa on hyvä laaja pohja, jota voitaisiin laajentaa kaupalliseen suuntaan. Namibia voisi toimia myös lähtöalueena muihin Afrikan maihin, kertoo Namibian suurlähettiläs H.E. Bonny Haufiku.

Delegaatiota kiinnosti Etelä-Pohjanmaalla erityisesti elintarvikealan yhteistyö ja koulutusvientiin liittyvä yhteistyö. Eelintarvikealan edustajien lisäksi delegaatiossa oli mm. rakentamisen, turismin, terveysalan ja investointien yritysedustajia sekä myös ministeriön edustajia.

 Lue lisää...

Belgialaiset opiskelijat tekivät lopputyönsä SeAMKin virtuaaliluolassa

Lucas Berghmans ja Lander Kennis opiskelevat Thomas Moren yliopistossa Belgiassa rakennusinsinööreiksi. Heillä on suuri mielenkiinto 3D-mallintamiseen. Belgiassa sellaista ei kuitenkaan juurikaan opeteta, eikä kolmeulotteisia malleja hyödynnetä vielä paljoa ammattimielessäkään. Tässä asiassa Suomessa mennään edellä ja SeAMKin tarjoamat virtuaalitodellisuuden opiskelupuitteet ovat hulppeat.

 

Lue lisää...

Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla

Mitä termi Green Care oikein tarkoittaa, onko se puiden halailua vai jotakin muuta? Green Caressa on kysymys luonto- ja maatilaympäristön hyödyntämisestä hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointipalveluiden tuottamisessa.

Tutuimpia Green Care -toimintamuotoja ovat eläinavusteiset palvelut kuten ratsastusterapia, sosiaalipedagoginen hevostoiminta ja kaverikoiratoiminta. Eläinten lisäksi myös viherympäristöä käytetään kuntouttavassa mielessä esimerkiksi puutarhatoiminnassa ja -terapiassa, jossa elämyksellisyyden ohella voidaan harjoitella erilaisia taitoja kasvien hoitamisen avulla. Maatilaympäristön hyödyntäminen kuntoutuksessa ja kasvatuksessa on oleellinen osa eurooppalaista Green Care -toimintaa. Maatilalla luonto on mukana arjen rutiineissa, muuan muassa eläinten hoitamisessa ja kasvukauteen liittyvissä töissä. Yhteisöllinen tekeminen ja arkirytmin säännöllisyys tukevat kuntoutumista.

Lue lisää...

Sosionomiopiskelijoiden opintomatka Pärnuun

Sosionomi opiskelijoiden opintomatka Pärnuun

Seinäjoen ammattikorkeakoulun 22 sosionomiopiskelijaa ja lehtori Arja Haapaharju tekivät opintomatkan Viron Pärnuun 26.–29.4.2016. Opintomatka oli osa 3 opintopisteen laajuista yhteisötyön opintojaksoa.

Lue lisää...

 

Rakennustekniikan opiskelijat kehittivät äänieristämisen testiympäristön yrityskäyttöön

Seinäjoen rannassa Frami H -laboratorion pihassa seisoo sininen kontti. Sen molemmissa päissä olevat ovet ovat auki. Ulkopuolella liikkuu kaksi tehokkaan näköistä nuorta miestä. He ovat rakennustekniikan insinööriopiskelijat Petri Lindfors ja Jussi Hopiavuori, ja kontti liittyy olennaisesti heidän opinnäytetöihinsä.

Kesällä 2015 puutuoteteollisuuden yrityksessä, Kurikan Interiööri Oy:ssä, alettiin tuotekehityksen myötä kaivata sopivaa äänierityksen testiympäristöä. Yhteydenotto SeAMKin rakennustekniikan laboratorioon tuotti tulosta. Kun mukaan saatiin vielä muitakin alan yrittäjiä sekä muutama aiheesta kiinnostunut opiskelija, paletti alkoi olla koossa.

Lue lisää...

Kohti digiajan opetusta ja oppimista

Digitalisaatio muuttaa maailmaa eikä korkeakoulutus ole poikkeus. Kyse on yhtä perustavasta muutokses-ta kuin teollistuminen aikoinaan. Monesti huomio kiinnittyy vain työkaluihin – ohjelmiin, verkkosivuihin, robotteihin – mutta vähintään yhtä tärkeää on tiedon tuottamista ja käyttöä koskeva muutos ja sen seu-raukset yhteiskunnassa. Opettajien ei soisi olevan viimeisiä, jotka havaitsevat tiedon tuottamisen murroksen ja tietotyön automa-tisoinnin (Tedre 2016). Kaikki alat muuttuvat: jotkut alat automatisoidaan osittain, jotkut voivat jopa kado-ta ja joillakin aloilla työn sisältö muuttuu olennaisesti.

Lue lisää...

Omistajanvaihdoksiin herättelyyn syntyi opas

Euroopassa vaihtaa vuosittain omistajaa lähes puoli miljoonaa yritystä. Arviolta 150 000 omistajanvaihdosta jää kuitenkin toteutumatta, jolloin työpaikatkin ovat vaarassa. Omistajanvaihdosta herätään usein ajattelemaan vasta liian myöhäisessä vaiheessa. Siksi toimivaan omistajanvaihdosten ekosysteemiin kuuluvat myös herättelytoimenpiteet, joilla eri toimijoiden tietoisuutta omistajanvaihdoksista kasvatetaan.

Tärkeimmät herättelyn kohderyhmät ovat yritysten potentiaaliset myyjät ja ostajat. Muutkin omistajanvaihdosten onnistumisen kannalta tärkeät tahot tarvitsevat herättelyä. Esimerkiksi tilitoimistoissa ja pankeissa työskentelevät neuvoja eivät välttämättä tiedosta omaa rooliaan ja merkitystään pienten yritysten yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten onnistumisen kannalta. Myös suuren yleisön tietoisuutta omistajanvaihdoksista halutaan lisätä. Vaikka omistajanvaihdokset ovat tärkeitä jatkuvuuden näkökulmasta, vielä suurempi on niiden vaikutus yritysten kasvun ja kilpailukyvyn kehittymisen kannalta. Niinpä herättelytoimilla tavoitellaan ilmapiiriä, jossa yrityksen myyminen on luonnollinen osa yrityksen elinkaarta.

SeAMK on tehnyt pitkäjänteistä työtä omistajanvaihdosten ja kasvuyrittäjyyden tutkimuksessa jo parikymmentä vuotta. Nyt SeAMKin tutkijaryhmä on tehnyt vertailevaa tutkimusta viiden Euroopan maan omistajanvaihdosten ekosysteemeistä ja herättelytoimenpiteistä. SeAMKin koordinoimassa BTAR-hankkeessa todettiin, että ekosysteemit ovat varsin erilaisia eri maissa, ja myös kehittämistarpeissa on merkittäviä eroja. Vertailututkimuksen pohjalta syntyi omistajanvaihdosten ideaalimalli.

Lue lisää...

Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä –hankkeessa kehitetään eteläpohjalaisia vanhuspalveluyrityksiä

 Hyvinvoiva työyhteisö on yrityksen kilpailuvaltti. SeAMK Sosiaali- ja terveysalalla on vuoden alussa käynnistynyt kaksivuotinen Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä -projekti, jonka tavoitteena on huomioida sekä yrityksen, työntekijän että vanhuspalvelua saavan asiakkaan etu. Kun yrityksen työntekijät voivat hyvin, kokevat arvostusta ja viihtyvät työssään, yritys menestyy ja asiakkaan saaman palvelun laatu paranee.

Lue lisää...

Käytännön apua liiketoiminnan sähköistämiseen ja digitalisaation mahdollisuuksiin

Kevään-16 Pk-yritysbarometrin mukaan Etelä-Pohjanmaan Pk-yritykset ovat edelleen jäljessä maan keskiarvoa sähköisen liiketoiminnan ja toiminnan digitalisoinnin suhteen. Positiivisena uutisena on havaittavissa, että seuraavan vuoden aikana esim. sosiaalisen median ja verkkokaupan käyttöönottoa suunnittelee Etelä-Pohjanmaalla hieman maan keskiarvoa suurempi määrä (n. 10% vastaajista). Teollisen internetin tai big datan hyödyntäminen liiketoiminnassa kuitenkin koetaan edelleen täysin vieraana ja huolestuttavasti yli 60% vastaajista ei suunnitellut minkään digitaalisen työkalun tai palvelun käyttöönottoa tänä vuonna.

Lue lisää...

Markkinointiosaaminen avain puutuotealan yritysten kansainvälistymisessä

Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Suomen Metsäkeskus toteuttavat yhdessä puutuotealan kasvuhanketta, jonka yhteydessä selvitettiin etelä- ja keskipohjalaisten puutuotealan yritysten kansainvälistymisen nykytilaa ja tavoitteita. Kyselyyn vastasi yhteensä 101 yritystä, joista 80 % sijaitsi Etelä-Pohjanmaalla ja 20 % Keski-Pohjanmaalla. Yrityksistä ulkomaankauppaa harjoitti 31 %. Tyypillisin ulkomaankaupan muoto oli suora vienti ulkomaiselle asiakkaalle.

Lue lisää...

Pk-inno – vaikuttavuutta ja yhteistyötä

Pk-yritysyhteistyön kehittäminen henkilövaihdon avulla eli Pk-inno on Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoima hanke, jonka tavoitteena on tehostaa ammattikorkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä. Hankkeessa ovat mukana lisäksi Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu sekä alueilla toimivat yritykset, elinkeinotoimet ja yrittäjäjärjestöt.

Lue lisää...

SeAMK matkalla kohti osaamisen viennin vireää ekosysteemiä

Koulutusviennin tiekartta 2016 - 2019 julkistettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta maaliskuussa 2016. Tiekartta antaa suuntaviivat osaamisen viennin kehittämiselle ja ministeri Grahn-Laasosen mukaan Suomen halutaankin näkyvän maailmalla osaamisen keskittymänä ja koulutuksen näyteikkunana. Etelä-Pohjanmaan korkeakoulufoorumissa puhunut elinkeinoministeri Olli Rehn näkee koulutusviennin myös merkittävästi kasvavana vientialana Suomessa. Hallituksen kärkihankkeen tavoitteena onkin kasvattaa koulutusviennin liikevaihtoa kolmanneksella vuoteen 2018 mennessä.

Lue lisää...

Uutta koulutusta opetuksen ja tki-toiminnan yhteistyössä – green carea hyvinvointiin

Green Care –toiminta perustuu todettuihin luonnon hyvinvointivaikutuksiin sekä psyykkisellä että fyysisellä tasolla ja ennen kaikkea ihmisten hyvinvoinnin tavoitteelliseen edistämiseen. 

Luonto tarjoaa meille avoimen resurssin, jota hyödyntämällä voimme löytää tapoja ennaltaehkäistä sairastumista tai kuntouttaa sitä jo tarvitsevia yksilöitä. Alueellista Green Care-palveluiden kehittämistyötä on tehty jo useamman vuoden ajan niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Esimerkiksi Hollannissa, Saksassa, Japanissa ja Norjassa ollaan asiassa jo melko pitkällä ja toiminta on saatu kiinteäksi osaksi terveyspalveluita. Meillä Suomessa matkaa siihen vielä on, mutta pienin askelin kuljemme samaa tavoitetta kohti.

Lue lisää...

Seinäjokelaisten sosiaalisuutta testattiin halaamalla ja kännykkää lainaamalla

SeAMK Sosiaali- ja terveysalan ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijat Salla Kohtamäki ja Loraine Mustajärvi tekivät osana opintojaan Social experimentin, jonka tarkoituksena oli selvittää, uskaltavatko seinäjokelaiset halata täysin ventovierasta ihmistä ja miten siihen suhtaudutaan. Samalla opiskelijat halusivat tietää, mikä sai halaamaan vierasta henkilöä. Toinen koe oli kännykän lainaaminen tuntemattomalle ihmiselle, joka oli jonkinlaisessa hädässä. Koetta tehtiin sekä suomeksi että englanniksi.

Lue lisää...

Vertti – tehoa verkostoista

Teollisuudessa ulkoistaminen ja alihankinta ovat olleet keinoja tehostaa ja kasvattaa yrityksen liiketoimintaa. Viime vuosina kiinnostus on kääntynyt toimittajaverkostosta asiakassuuntautuneiden verkostojen rakentamiseen ja kehittämiseen - yritykset ovat siirtyneet tuotantolähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen.

Yrityksen suorituskykyyn vaikuttavat yrityksen tietoisuus markkinoista, niin asiakkaista kuin kilpailijoistakin, sekä tämän tiedon systemaattinen kerääminen ja hyödyntäminen yrityksen kehittämisessä. Kun tämä siirretään verkostotasolle, nousee merkittävään osaan eri yhteistyöosapuolten yhteinen ja jaettu tieto markkinoilla tapahtuvista muutoksista.

Lue lisää...

LEAN-ajattelua ja parviälyä

 Jopo – jopparilta polkimille SeAMKin yksiköiden yhteisessä uraohjaushankkeessa toteutetaan LEAN-ajattelua sekä parviälyn ja yhteiskehittämisen mahdollisuuksia. Hankkeessa ajatellaan, että tulevaisuutta rakennetaan yhdistelemällä asioita ennakkoluulottomasti ja kokeilemalla yhteisvastuullisesti pelkäämättä epäonnistumisia.

Tulevaisuuskeskuksen professori Markku Wilenius on nostanut puheenvuoroissaan esiin työelämän uudistumisen välttämättömyyden ja siihen liittyvät inhimillisen pääoman ja olemassa olevien resurssien uudelleenjaon. Hän esittää uutta työnjaon mallia, minkä käyttöönotossa tarvitaan vahvaa toimintaympäristön muutoksen ymmärrystä, jotta rohkaistumme muutosten tekemiseen. Tässä muutoksessa koulutuksella on iso rooli.

JoPo – hankkeessa tavoitellaan Wileniuksen maalaamaa tulevaisuutta. Hankkeessa luodaan uusi koko opiskeluaikaisen uraohjauksen malli, mikä valmentaa uudistuvan työelämän tehtäviin. Luomistyössä ovat kiinteästi mukana työelämä ja itse opiskelijat.

Lue lisää...

Tulevaisuuden työ on vuorovaikutusta

 Avoimen iltamissa 23.8. pohditaan sitä, mitä on tulevaisuuden työ ja voiko opiskelun kautta saada eväitä uuteen työelämään. Tilaisuudessa esiintyvän toimitusjohtaja Mikael Jungnerin mukaan työtapojen on muututtava, koska maailma ympärillä muuttuu ratkaisevasti. Jungnerin mielestä utelias ja intohimoinen työyhteisö on jatkuvassa vuorovaikutuksessa eikä alistu kiltisti johdettavaksi. Kun markkinat ja pelisäännöt muuttuvat, perinteinen työyhteisö on polvillaan, mutta vuorovaikutteinen työyhteisö kykenee tarttumaan sattumiin ja tekemään niistä menestyvää liiketoimintaa.

Lue lisää...

Kuntien elinkeinopalveluilla tarvetta yhteistyön laajentamiseen

Menestyvät yritykset muodostavat pohjan kuntien hyvinvoinnille. Taloudellisen kasvun luominen edellyttää yrittäjävetoisuutta, ja kunnissa tehdäänkin ahkerasti töitä yrittäjyyden ja yrittäjien asioiden edistämiseksi. Tärkeintä on, että yrittäjien tarpeet huomioidaan paremmin kunnallisen päätöksenteon kaikilla tasoilla ja ymmärretään päätöksenteon nopeuden ja joustavuuden merkitys liiketoiminnan kasvuedellytysten kannalta.

Lue lisää...

Pohjoismaista yhteistyötä korjausrakentamisen kehittämiseksi

Korjausrakentamisen tietokeskus, Renovation Center -hanke järjesti torstaina Seinäjoella s#renovatingmodern -seminaarin alan toimijoille. Tilaisuudessa pohdittiin vastausta kysymykseen, miten korjausrakentamisen tavoitteet sisäilmalle, arkkitehtuurille ja energiatehokkuudelle voitaisiin saada keskenään tasapainoon. Seminaariin osallistui noin 70 tutkijaa, asiantuntijaa ja opiskelijaa niin Suomesta, Ruotsista kuin Norjastakin.

Pohjoismainen näkökulma oli seminaarin ytimessä, koska ilmasto-olosuhteet ja rakentamistavat sekä korjausrakentamiseen liittyvät ongelmat ovat näissä maissa pitkälti samankaltaisia. Siksi myös ratkaisut ongelmiin kannattaa miettiä yhdessä, tilaisuudessa todettiin. Korjausrakentamisen monimuotoisuuden ymmärtäminen sekä eri ammattialojen yhteistyö nousivat myös keskeisiksi seminaarin teemoiksi.

Lue lisää...

Akaasiapuusta karjanrehua

SeAMKin toteuttamassa PUSKA-hankkeessa tutkitaan akaasiapuun hyödyntämismahdollisuuksia karjanrehun raaka-aineena Namibiassa. Esiselvityksellä saadaan tietoa akaasian ominaisuuksista sekä alan kannattavuudesta ja energiatehokkuudesta rehuntekokonseptin kehittämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa akaasian prosessoinnin ja rehuarvon selvittämistä sekä kehittämisohjelman laatimista tulosten pohjalta. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on Namibian rehuntuotannon omavaraisuuden parantaminen.

Lue lisää...

Tehokasta tiedonsiirtoa yrityksiin

 Avoin innovaatiotoiminta ja tarvelähtöinen tutkimus vaativat tuoreita näkökulmia ja rajat ylittäviä verkostoja. Ammattikorkeakoulujen toteuttama käyttäjälähtöinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) onkin tärkeässä roolissa innovaatioekosysteemien kehittymisessä. Tutkimuksissa syntyneen tiedon hyödyntämisessä on kuitenkin yhä selviä puutteita, eikä osaaminen aina realisoidu innovaatioiksi. Siksi on tarpeen kehittää uusia toimintamalleja, joiden avulla ammattikorkeakoulujen tuottama tieto ja osaaminen saadaan avoimesti saataville ja etenkin pk-yritysten hyödynnettäväksi.

Lue lisää...

Design by Oddmob