@SeAMK

Koulutusviennin kehittäminen yksi SeAMKin painopistealueista

11.12.2015

Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) haluaa olla kärkijoukoissa kehittämässä koulutusvientiä. SeAMKin hallitus asettikin koulutusviennin sisäisen kehittämishankkeen, joka alkoi syyskuun alussa 2015. Aikaisemmin on jo selvitetty koulutusviennin organisoitumisen malleja Etelä-Pohjanmaan alueella ja tuolloin päädyttiin verkostomaiseen toimintatapaan.

Ensimmäinen selvitysraportti koulutusviennistä laadittiin Suomessa vuonna 2008. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa koulutusvienti on ollut yksi viidestä painopistealueesta (OKM 2009), myös SeAMKin kansainvälistymisstrategiassa koulutusviennille asetettiin tavoitteet vuoteen 2015. Valtioneuvoston päätös koulutusviennistä tehtiin vuonna 2010 ja koulutusviennin kehittämistä on jatkettu Lipposen työryhmän vuonna 2013 ilmestyneen raportin pohjalta. Suomen hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu korkeakoulujen suurempi vaikuttavuus koulutuksen ja tutkimustulosten hyödynnettävyyden, kaupallistamisen ja osaamisen viennin kautta.

Verkostoituminen edellytyksenä

Verkostoituminen ja yhteistyö ovat osaamisen viennin ja koulutusviennin onnistumisen edellytyksiä. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä oli mukana Finpron hallinnoimassa Future Learning Finland (FLF) –verkostossa sen toiminnan alkuvuosina 2011-2012, nyt FLF-verkostosta haetaan jälleen tukea koulutusviennin kehittämiselle. SeAMK kuuluu myös alueelliseen Team South Ostrobothnia –verkostoon ja sitä kautta valtakunnalliseen Team Finland –yhteistyöhön, jolla edistetään Suomi-maakuvaa ja kansainvälistä liiketoimintaa.  Koulutusviennissä voidaan hyödyntää myös verkostoja muiden suomalaisten korkeakoulujen, alueen yritysten ja ulkomaisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa.

Koulutusvienti, global education services, on kansainvälisesti osa palvelujen kauppaa, jonka osuus on yli 60 % maailman tuotannosta. Osaamisen tuotteistaminen ja palvelumuotoilu ovat korkeakoulun tärkeimpiä tehtäviä koulutusvientiä kehitettäessä. Koulutusviennin tuotteet nousevat opetuksesta sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksista, mutta myös johtamisen ja tukitoimintojen alueelta. Koulutusviennin tuotekirjo on laaja, tutkintoon johtavasta koulutuksesta yritysten henkilöstön täydennyskoulutukseen, kesäkouluihin, intensiivikursseihin ja konsultointiin. Vuonna 2016 voimaan tuleva laki lukukausimaksuista EU/ETA –alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille antaa enemmän mahdollisuuksia tutkintoon johtavan koulutuksen myynnille. SeAMK oli jo aikaisemmin mukana lukukausimaksukokeilussa vuosina 2010-2014.

Tiekartta koulutusviennille tulossa

Haasteena tuotteistamisen lisäksi on maksavien asiakkaiden löytäminen ja tuotteen muotoilu niin, että se vastaa asiakkaan tarpeisiin. Asiakkaat löytyvät SeAMKin yhteistyökorkeakoulujen ja verkostojen kautta, yritysyhteistyön kautta sekä yhteistyössä eri maiden ministeriöiden ja suurlähetystöjen sekä esimerkiksi ystävyyskaupunkien kanssa.  

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta koulutusviennille tullaan laatimaan valtakunnan tason tiekartta ja toimintatapa, erityisesti liittyen lukukausimaksuihin. Myös tulosindikaattoreita ja koulutusvientiin liittyvää tilastointia tullaan kehittämään. Koulutusvientiin liittyvä ohjaus toteutuu ministeriön kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa. Korkeakoulujen yhteistyöllä haetaan parhaiden käytänteiden jakamista liittyen moniin käytännön asioihin, kuten mm. sopimuksiin, vakuutuksiin, rahoitukseen, verotukseen ja markkinointiin.

Korkeakoulujen kansainvälistymisessä ollaan astumassa uudelle tasolle koulutusviennin ja osaamisen viennin kautta. Tulevaisuudessa koulutusvienti kuulunee lähes jokaisen korkeakoulussa työskentelevän työhön tavalla tai toisella, antaen myös uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Kuluneena syksynä ensimmäisiä kokeiluja koulutusviennistä on jo ollutkin mm. Vietnamin ja Argentiinan suuntaan.

Helli Kitinoja, koulutusvientihankkeen johtaja, SeAMK 

Design by Oddmob