@SeAMK

Kansainväliseksi osaajaksi kasvamassa

13.06.2017

Huhtikuussa SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelualan lehtori Satu Salmela sekä ensimmäisen vuoden opiskelija Eppu Kaipainen osallistuivat Suomen Kirjastoseuran kutsumina puhujina kirjastojen kehitysyhteistyöseminaariin Helsingissä. Kutsu kaksipäiväiseen seminaariin tuli yhteistyön kautta, kun pitkään Suomen Kirjastoseuran Kirjastot ja kehitys hanketta luotsannut Marjatta Lahti kävi kevään aikana vierailulla Kansainväliseksi osaajaksi kehittymisen opintojaksolla ja innostui SeAMKin aktiivisuudesta.

Seminaarin antia –yhteistyöstä voimaa 

Seminaarin teemana oli kirjastoalan kehitysyhteistyöhankkeiden ja -toimijoiden kokoaminen yhteen sekä tulevan yhteistyön suunnan määrittäminen ja uusien hankkeiden ideointi otsikolla ”Kirjasto vientituotteena?”. Päivien aikana kuultiin eri kirjastosektorien puheenvuoroja yhteistyöhankkeista eri puolilta Suomea. Myös kirjastoalan kansainvälisestä toiminnasta ja toimijoista sekä kattojärjestö IFLA: n toiminnasta saatiin maistiaisia ja tuoreita kuulumisia. ”Yleisesti ottaen seminaari oli sisällöllisesti täyttä kultaa. Jokainen puhuja tunsi aiheensa läpikotaisin ja ilmaisi asiansa helposti ymmärrettävällä, sekä innostavalla tavalla. Nautin erityisesti kokemuksista hankkeen parissa, sillä jokaisella osallistuneista oli mielenkiintoisia seikkailuja takanaan” summaa Eppu Kaipainen.  

Laajemmin kehitysyhteistyötä olivat paikalla avaamassa myös Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Sami Sillanpää sekä tietokirjailija Rauli Virtanen, joiden puheenvuorot herättivät suurta kiinnostusta.  Eväitä tulevien hankkeiden rakentamiseen jakoivat seminaarissa Ulkoasiainministeriön kauppa ja kehitys –suurlähettiläs Sinikka Antila sekä Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa: n kehitysyhteistyöneuvoja Helena Nevalainen, joiden puheenvuoroista saatiin paljon käytännönläheisiä neuvoja ja tietoa mm. rahoituslähteistä 

Kehitysyhteistyön näkyväksi tekemistä parhaimmillaan oli Namibian Windhoekin yliopiston varakanslerin Ellen Namhilan videopuheenvuoro konkretisoiden, mihin kehitysyhteistyö voi parhaimmillaan johtaa. Suomen kirjastolaitoksella on ollut merkittävä rooli mm. Namibian kirjastoverkoston rakentamisessa ja Kirjastot ja kehitys hankkeen kautta muidenkin Afrikan maiden kirjastoammattilaisten koulutuksessa ja kirjastotoiminnan kehittämisessä. Myös yksittäisten kirjastojen aktiivisuudella ja hankkeilla on saatu aikaan paljon hyvää, mikä seminaarin puheenvuoroissa tuli hyvin esille ja ansaitsee laajempaa huomiota 

Kirjasto vientituotteena?  

Kulttuurikeskus Sofiaan oli kokoonnuttu teemalla ”Kirjasto vientituotteena?” ja osa päivien antia oli myös kirjastoalan kehitysyhteistyön suunnan määrittäminen ja ideointi. Pohdittavana oli muun muassa mikä on parasta, mitä suomalaiset kirjastoammattilaiset voisivat alalla kansainvälisesti tehdä, miten voisimme parhaiten auttaa kehittyvien maiden kirjastoja sekä voisiko suomalaisesta kirjastosta tulla suomalaisen koulutuksen kaltainen kehitysyhteistyön vientiartikkeli? Kaikki tärkeitä teemoja, joiden pohtiminen luo pohjaa myös korkeakouluntoiminnan kehittämiseen.  

Molempina päivinä päästiin ideoimaan uusia hankkeita ja etsimään sopivia yhteistyötahoja. Ideoinnin ohella vapaamuotoiset keskustelut ja kontaktien luominen olivat varmasti seminaarin parasta antia niin lehtorin kuin opiskelijan näkökulmasta ja Eppu kuvaileekin omia kokemuksiaan seuraavasti: ”Kaikista tärkein osuus koko seminaarissa itselleni oli kuitenkin ehdottomasti ammattilaisten kanssa keskustelu. Kun tapaa ihmisiä, jotka suorastaan loistavat innostuneisuutta työskentelykenttää kohtaan, vaikka työvuosia olisikin takana jo enemmän, kuin itsellä elinvuosia, se on voimaannuttava ja koskettava kokemus.” 

SeAMK aktiivisena 

SeAMK:n aktiivisuus opiskelijoiden kansainvälisyyskasvatuksessa sai seminaarissa paljon kiitosta ja tuleville kurssitoteutuksille saatiin lisää potentiaalisia luentovierailijoita. Kuten muillakin aloilla, myös kirjastoissa monikulttuurisuus ja kansainvälisyys näkyvät päivittämisessä toiminnassa ja näitä taitoja on syytä vahvistaa jo opintojen aikana. Kansainväliseksi osaajaksi kehittymisen opintojakso on yksi tapa tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia valmistautua työelämän vaatimuksiin. 

Opiskelija Eppu Kaipaisen kutsuminen mukaan seminaariin oli hyvä osoitus, kuin opiskelija voi omalla aktiivisuudellaan rakentaa omia kansainvälisiä verkostojaan jo opiskeluaikana. Eppu kannustaakin lämpimästi muita opiskelijoita tarttumaan tilaisuuksiin: ”Tahtoisin suositella tämän tyylisiin mahdollisuuksiin tarttumista myös kanssaopiskelijoilleni. Tätä rumpua on hakattu jo kyllästymiseen asti, ja itsekin olen ollut kyyninen kaiken sortin verkostoitumistapahtumia kohtaan, tämä matka muutti mielipiteeni täysin. Sain jopa luotua mahdollisesti tulevaisuuden työnhakua helpottavia kontakteja, joita olisi vaikea muodostaa pelkästään kouluympäristössä työskentelemällä. Kun tämän yhdistää luentojen luomaan inspiraatioon ja motivaatioboostiin, on kyseessä juuri sellainen kokemus, jonka takia ammattikorkeakouluun ylipäätään lähdetään. 

 

Sekä Kaipaisen että Salmelan puheenvuorot ja seminaarin muut esitykset ovat nähtävissä Kirjastokaistalla:  

 

Kuvat:

 Kirjastot ja kehitys.JPG

Kuva: Marjatta Lahti, Eppu Kaipainen ja Satu Salmela onnistuneen seminaarin jälkeen. Kuvaaja Eetu Salmela 

 

Kirjasto vientituotteena.jpg 

Kuva: Helsingin kulttuurikeskus Sofian kaksipäiväisessä seminaarissa pohdittiin kirjastoa vietintuotteena. Kuvaaja: Satu Salmela 

 

 

Kirjoittaja: Satu Salmela ja Eppu Kaipainen 

 

 

Design by Oddmob