@SeAMK

Työpajaterveiset Språkdagar 2016 -päiviltä

17.12.2016

Språkdagar 2016 -päivät kokosivat kielten ja viestinnän opettajat ympäri Suomea verkostoitumaan, vaihtamaan ajatuksia ja saamaan uutta tietoa kielten ja viestinnän opetuksesta. Kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät järjestetään joka toinen vuosi, ja tämän vuoden päivien vetovastuussa olivat Arcada ja Diak yhteistyössä. Päivät järjestettiin Helsingissä 10. - 11. marraskuuta.

Tämän vuoden tapahtumassa SeAMKin lehtorit Kaija-Liisa Kivimäki (englanti) ja Saija Råtts (viestintä) pitivät työpajan AMK-opettajan kansainvälistymisestä. Työpajassa keskityttiin vaihtamaan ajatuksia parhaista käytänteistä niin työpajaan osallistuvien kuin työpajan vetäjien omien kokemusten ja ajatusten pohjalta.

 

Taidot ja osaaminen keskiössä

 

Työpajan keskeisenä teemana olivat taidot ja osaaminen, joita vaihtoon lähtevältä opettajalta vaaditaan. Lisäksi työpajan teemana oli pohtia, miten vaihtokokemuksia voidaan hyödyntää omassa työssä ja miten kokemuksia on käytännössä hyödynnetty. Osallistujat pohtivat myös mahdollisia vaihtoon lähdön esteitä sekä toisaalta niitä käytänteitä ja rakenteita, jotka mahdollistavat vaihdot.

Opettajan taidoista ja osaamisesta käydyssä keskustelussa selvästi korostuivat rohkeus, uskallus sekä innokkuus oppia uutta perinteisen kielitaidon kehittymisen ja byrokratian hallinnan rinnalla. Kivimäki ja Råtts olivatkin työpajaan liittyen listanneet omien vaihtokokemustensa myötä karttuneet taidot ja osaamisen viiteen eri kategoriaan. Heidän mukaansa em. osaaminen ja taidot voidaan jakaa vuorovaikutus- ja viestintätaitoihin, kielitaitoon, hallinnolliseen osaamiseen, verkostoitumiseen ja pedagogiseen osaamiseen. Keskustelun pohjalta voitiinkin selvästi huomata eri kategorioiden esiin nouseminen.

 

Råtts_padletkuva.JPG

Kuva: Vaihtokokemuksista saadun osaamisen hyödyntäminen omassa työssä (Padlet-kooste).

 

Konkreettista hyötyä omaan työhön

 

Työpajassa käydyissä keskusteluissa tuli ilmi, että hyödyt omaan työhön liittyen nähtiin melko konkreettisesti kontaktien luomisessa ja verkostoitumisessa, oman korkeakoulun ja oman opetuksen käytännön benchmarkkauksessa sekä niin ikään uuden oppimisessa ja toisaalta myös oman oppimisen jakamisessa kollegoille.

Lyhyen keskustelun pohjalta voitiin todeta, että käytänteet, rakenteet ja resursointi vaihtelevat ammattikorkeakouluittain. Edellä mainitut asiat voivat toisaalla estää ja toisaalta mahdollistaa opettajan kansainvälisen liikkuvuuden.

Työpajan yhteenvedossa päädyttiin toteamaan, että AMK-opettajan kansainvälistymiseen liittyvä osaaminen on paljon muuta kuin perinteisesti ymmärretty kv-osaaminen (kielitaito, kulttuurienvälinen osaaminen, suvaitsevaisuus) antaa ymmärtää. Siihen liittyy paljon myös laajennettua kokemusten kautta hankittua osaamista, uteliaisuutta, rohkeutta ja halua oppia uutta. Juurikin niitä asioita, joita muun muassa opettajaliikkuvuus monin muodoin mahdollistaa.

 

Saija Råtts & Kaija-Liisa Kivimäki, SeAMK Liiketoiminta