@SeAMK

SeAMK selvitti sienisatoja

16.12.2016

Kun maailmaa uhkaa ruokapula, niin metsäsienistä ja viljelysienistä etsitään ruokaa ja uusia suomalaisia vientituotteita maailmanmarkkinoille. Tekesin ja yritysten rahoittamassa Sienihankkeessa SeAMK Elintarvike ja maataloudessa selvitettiin metsästä pöytään -ruokaketjussa sienisatoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Kauppaan tulevat sienimäärät riippuvat vuosittain sienisadoista ja kansalaisten poiminta-aktiivisuudesta Luonnonvarakeskuksen mukaan. Sienisatoihin taas vaikuttavat metsän puulajit ja varjostus, aluetason makroilmasto sekä metsän mikroilmasto.  

Sienisatoja on ennustettu metsikkötunnusten ja säätietojen avulla. Itä-Suomessa parhaimmat sienisadot kerätään kuusikoista Luonnonvarakeskuksen Veera Tahvanaisen tutkimusryhmän mukaan. Suurimmat herkkutattisadot saatiin ennen ensiharvennusta 25–30-vuotiaista kuusikoista. Tiheiköissä sekä varjoisissa paikoissa ruokasienet eivät kunnolla anna satoa. Sadekaan ei pääse kunnolla tiheään metsikköön. Metsän avohakkuun myötä sienet häviävät uudistusalalta. Lämmin heinäkuu ja sateinen elokuu merkitsivät hyviä sienisatoja vuosina 2010–2014.

 

Vuosittaista vaihtelua

 

Sienisadoissa on vuosien välillä voimakasta vaihtelua LUKEn mukaan. Esimerkiksi vuonna 2003 kauppasienten tilastoitu ostomäärä oli 1,7 miljoonaa sienikiloa valtakunnan tasolla, josta Itä-Suomen osuus oli 1,4 miljoonaa kiloa. Metsäsienet ovat siis osa venäläistä ja karjalaista kulttuuria. Vuonna 2003 sienten ostomäärän arvo oli 4,3 miljoonaa euroa. Lapin läänissä sieniä toimitettiin vain 3 000 kiloa kauppaan poimintasadon arvon ollessa 5 000 euroa.

 

Vuonna 2002 valtakunnallinen sienten tilastoitu ostomäärä oli vain 219 000 kg, ja sen kauppa-arvo 710 000 euroa. Vuonna 2007 Oulun läänissä tilastoitu ostomäärä oli 0 kg, kun muilla alueilla kertyi sienisatoa yhteensä 353 000 kiloa.

 

Sienisatojen ennustamista koskevaan tutkimukseen voi perehtyä SeAMKin uudessa kirjassa Hyvinvointia ja innovaatioita monialaisesti ja raja-aitoja madaltaen: Katsaus Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimintaan 2016

 

Teksti:

Risto Lauhanen, SeAMK Elintarvike ja maatalous

Design by Oddmob