@SeAMK

Opiskelijana yrittäjäksi?

16.12.2016

Opintojen aikainen opiskelijayrittäjyys poikkeaa normaaliyrittäjyydestä. Nuoren henkilön on helpompi päättää omasta ajankäytöstään ja suunnata se yritystoimintaan. Pienet tulot ja suuremmat riskit on helpompi kantaa nuorena. Toisaalta verkostojen ja referenssien puute voi vaikeuttaa rahoituksen saamista. Oppilaitos voi kuitenkin tukea yrittäjyyttä eri tavoin. Joissain oppilaitoksissa yrittäjyys voi tuottaa opintopisteitä. Esimerkiksi SeAMKissa esihautomotyyppinen Yritystallitoiminta tukee opintojen yhdistämistä oman yritysidean kehittelyyn.

Opintojen aikainen opiskelijayrittäjyys poikkeaa normaaliyrittäjyydestä. Nuoren henkilön on helpompi päättää omasta ajankäytöstään ja suunnata se yritystoimintaan. Pienet tulot ja suuremmat riskit on helpompi kantaa nuorena. Toisaalta verkostojen ja referenssien puute voi vaikeuttaa rahoituksen saamista. Oppilaitos voi kuitenkin tukea yrittäjyyttä eri tavoin. Joissain oppilaitoksissa yrittäjyys voi tuottaa opintopisteitä. Esimerkiksi SeAMKissa esihautomotyyppinen Yritystallitoiminta tukee opintojen yhdistämistä oman yritysidean kehittelyyn.


Korkeakoululle myös opiskelijoiden valmistuminen on tärkeää. Palkkatyöhön suuntaavat opiskelijat tyypillisesti tarvitsevat valmiin tutkinnon mukaansa, mutta yrittäjäksi ryhtyneellä opiskelijalla valmistuminen ei ehkä olekaan tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä.


Korkeakoulut edistämässä opiskelijayrittäjyyttä


Korkeakoululla voi olla erilaisia motiiveja opiskelijayrittäjyyden edistämiseen. Joskus tutkimus- tai kehittämishankkeissa syntyy tuotteita, palveluja tai uusia tuotantotapoja, joita opiskelijayrittäjät voisivat hyödyntää oman yritystoiminnan perustana. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottaman osaamisen hyödyntäminen opiskelijayrittäjyyden kautta edellyttää henkilöstön kannustamista saatavilla olevan hanketiedon jakamiseen opiskelijoille. Henkilöstön ja opiskelijoiden kouluttamisen avulla on mahdollista löytää paremmin uusia kaupallistamismahdollisuuksia ja asiakkaita.


Kaiken kaikkiaan osaamisen kaupallistaminen vaatii institutionaalisten ja henkisten esteiden poistamista ja hyvien esimerkkien korostamisesta. Mentorointi ja liiketoimintakoulutukset auttavat eri alojen uusia yrittäjiä alkuun, jos tietoa ja kannustusta on saatavilla. Etelä-Pohjanmaalla alueellinen ilmapiiri ja tukiverkosto ovat jo valmiiksi hyvällä tasolla.


Korkeakoulun kannalta opiskelijayrittäjyys on tärkeää, koska menestyvät yritykset osoittavat, että annettu opetus tai tehty tutkimus- ja kehittämistoiminta on ajantasaista ja kilpailukykyistä. Opiskelijayrittäjyys kehittää paikallista taloutta ja luo työpaikkoja. Se myös osoittaa osaltaan koulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja toimii onnistumisen mittarina Opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaan. Parhaimmillaan menestyvät opiskelijayritykset lisäävät korkeakoulun vetovoimaa niin uusien opiskelijoiden kuin ammattitaitoisen henkilökunnan saamiseksi. Ne voivat myös parantaa alueellisia ja kansainvälisiä verkostoja.


SeAMKissa selvitetään yrittäjyyspedagogiikan ja -osaamisen edistämistä


Syksyn aikana SeAMKissa on koottu työryhmä selvittämään, miten jatkossa edistetään yrittäjämäisyyttä tukevaa pedagogiikkaa, lisätään opiskelijoiden ja yritysten monimuotoista yhteistyötä, kehitetään henkilökunnan yrittäjyysosaamista sekä kehitetään yhteinen toimintamalli, jonka kautta rohkaistaan ja tuetaan opiskelijoiden startup-toimintaa. Kehittämishankkeessa pohditaan myös kaikille opiskelijoille yhteisten yrittäjyysopintojen sisältöjä.


Yhtenä tarkastelun kohteena on ollut Entrepreneurship Society eli ES-toiminta, uusi opiskelijalähtöinen yrittäjyyden edistämisen muoto. ES-toiminta keskittyy yleensä yhteisen tekemisen, koulutusten ja mentoroinnin sekä erilaisten tapahtumien ympärille. Kuuluisin esimerkki ES-toiminnasta lienee Aalto ES, jonka Slush-tapahtuma on osaltaan nostattanut Suomessa startup-henkeä laajasti. Selvityksen tueksi on tutustuttu opiskelijoiden ES-toimintaan Vaasassa, Lappeenrannassa ja Tampereella.


Selvityksen lopputulema on selkeä: opiskelijalähtöisen ES-toiminnan on tosiaan oltava opiskelijoiden ideoista ja innosta kumpuavaa. Korkeakoulut voivat kuitenkin osaltaan tukea ES:n toimintaedellytysten syntyä ja kehitystä.


Yrittäjähenkisyydestään tunnettu Etelä-Pohjanmaa tuskin jää ilman omaan Entrepreneurship Societya.


Kimmo Kulmala, kehittämisjohtaja, Epanet-verkosto, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry
Anmari Viljamaa, yksikön johtaja, SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri

Design by Oddmob