@SeAMK

Miten kasvuyrittäjyyttä tuetaan maakunnassa

17.12.2016

Etelä-Pohjanmaalla monet julkiset ja yksityiset tahot tekevät työtä sen eteen, että maakunnassa olisi enemmän kasvuyrityksiä ja kasvuyrittäjiä. Monissa asioissa on onnistuttukin varsin hyvin.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien hallinnoimassa Kasvuyrittäjyyden aktivointi-hankkeessa Seinäjoen ammattikorkeakoulun osuudessa arvioidaan ja kehitetään kasvuyrittäjyyden ekosysteemiä. Ekosysteemillä tarkoitetaan niitä sidosryhmiä, jotka osaltaan ovat edistämässä ja tukemassa kasvuyrittäjyyttä. Arviota tehdään sekä määrällisenä että laadullisena. Tässä esitetään joitain poimintoja ekosysteemin toimijoille tehdyistä haastatteluista sekä tilastollisista analyyseista.

 

Etelä-Pohjanmaalla on positiivinen vire

 

Etelä-Pohjanmaa arvioidaan hyväksi yrittäjyyden kasvualustaksi – yrittäjyyskulttuurissa epäonnistuminen ei ole häpeäksi ja menestys saa näkyä. Kuitenkin yksittäisen yrittäjän/yrityksen tasolla riskejä otetaan hyvin varoen. Maakunnassa tehdään aktiivisesti töitä kasvuyrittäjyyden hyväksi, vaikkakaan tukeminen ei aina yllä kaikille toimialoille tai kaiken kokoisiin yrityksiin. Aktiivinen ja aidosti kasvuhakuinen yrittäjä toki löytää suhteellisen helposti neuvoja ja tukea, koska palveluita on runsaasti tarjolla. Ongelmana ovatkin vähemmän aktiiviset yritykset – heiltä saattaa puuttua tarvittavat kontaktit palveluiden löytämiseen. Palveluita on kuitenkin siirretty yhä enenevästi verkkoon, mikä tulee osaltaan helpottamaan niiden saatavuutta, vaikka vaatiikin panostusta ja yhteistyötä palvelujen tarjoajien osalta.

 

Kansainvälistymisessä ja vientikaupassa emme pärjää

 

Suomessa pk-yritysten osuus kokonaisviennistä on Eurostatin tietokannan mukaan Euroopan pienimpiä. Suomi on kuitenkin väkimäärältään suhteellisen pieni markkina-alue ja usein yrityksen kasvu edellyttää siirtymistä kansainvälisille markkinoille. Toki varsinkin tuotannolliset pk-yritykset ovat kansainvälistyneet välillisesti verkostojen kautta, jolloin niiden osuutta vientitilastoista on vaikea arvioida. Varsinkin Etelä-Pohjanmaalla useat tuotannolliset yritykset toimivat alihankkijoina, eikä niillä ole suoraa vientiä lainkaan tai sitä on hyvin vähäisessä määrin. Viennin arvo Etelä-Pohjanmaalla onkin vain noin viidennes Pohjanmaan maakunnan vastaavasta arvosta. Jos viennin euromääräinen arvo suhteutetaan yrityskantaan, on Etelä-Pohjanmaan yrityksillä viennin osuus noin 35 000 euroa yritystä kohden, kun vastaava luku Pohjanmaan maakunnassa on 232 230 euroa/yritys. Ero on huima, mutta selittyy ainakin osaksi isojen yritysten toimialalla.

 

Kansainvälistyminen ja kasvuyrittäjyyden ekosysteemi

 

Jos Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyyden ekosysteemiä verrataan yritysten kansainvälisen kaupan (tässä vientikaupan) näkökulmasta, voitaneen todeta, että tässä suhteessa ekosysteemi ei ole erityisen hyvin toimiva. Lisäksi jos arvioidaan vientitoiminnan keskittyneisyyttä, jota kuvaa esimerkiksi viennin keskittyminen yhdelle toimialalle, on johtopäätös sama. Ekosysteemi ei ole kyennyt tuottamaan uusia kasvualoja, joilla kasvua tulisi myös kansan- ja aluetalouden kannalta tärkeästä vientikaupasta.

Tähän asiantilaan on viime aikoina pyritty panostamaan niin tutkimuksilla kuin myös kehittämishankkeilla ja useiden toimijoiden yhteistyöllä. Kuitenkin esimerkiksi julkisten palvelutarjoajien asiantuntijoita ei alueella kansainvälistymiseen ole juurikaan tarjolla. Digitaalisen liiketoiminnan lisääntymisen seurauksena kansainvälistymisestä tulee entistä helpompaa, joten yrityksen uudistaminen ja digitaalisten liiketoimintojen haltuunotto mahdollistaisi niin kasvun kuin kansainvälistymisenkin. Toivottavasti tähän kehitystoimintaan saadaan rakennettua tukeva osa kasvuyrittäjyyden ekosysteemiin.

 

 

Teksti: Kirsti Sorama ja Sanna Joensuu-Salo. Molemmat kirjoittajat työskentelevät SeAMK Liiketoiminta ja kulttuurissa.