@SeAMK

Hyönteistaloudesta positiivista ”sivuvirtaa” maatalouteen?

17.12.2016

Hyönteistaloudesta puhutaan nyt paljon. Se ei ole pelkästään uusi kiinnostava raaka-aine elintarviketalouteen vaan potentiaali kattaa myös mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun, proteiiniomavaraisuuteen ja lisätulon lähteeksi maatiloille. Hyönteiset pystyvät muuttamaan ihmisravinnoksi kelpaamatonta vähäarvoista ravintoa ravitsemuksellisesti arvokkaaksi proteiiniksi tehokkaasti, mikä on olennaista maatalouden resurssitehokkuuden ja kannattavuuden lisäämiseksi.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) on ollut mukana Etelä-Pohjanmaalle käynnistettävässä hyönteismaatalouden prosessissa yhdessä muiden tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä Finsect Oy:n kanssa. Etelä-Pohjanmaalla, ruokaprovinssissa, on hyvä potentiaali hyönteistuotantoon koko ruokaketjun läheisyyden sekä korkean ruoka osaamisen vuoksi. Alueella toimivat yhteistyömallit kuten Agrobiotalous Seinäjoki (AB-Seinäjoki) ovat luoneet mahdollisuuden monialaiseen ja -osaavaan kehitystyöhön yrittäjien ha tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden eduksi.

Näiden tuloksena Etelä-Pohjanmaalla on aloittanut maamme ensimmäiset hyönteismaatalouden tilalliset toimintansa keväällä ja 2016 ja syksyllä toiminnan tueksi ja edelleen kehittämiseksi on myös pyörähtänyt käyntiin ENTOLAB-projekti, missä kehitetään muun muassa hyönteistalouden teknologiaa ja haetaan ratkaisuja kasvatuksen optimoimiseksi. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

 

Hyönteistalouden tulevaisuudesta

 

Hyönteistaloudessa piilee valtava vientipotentiaali. Noin 2 miljardia ihmistä käyttää tälläkin hetkellä hyönteisiä ravintonaan etenkin Aasian ja Afrikan nousevissa talouksissa (van Huis ym. 2013). Myös länsimaat ovat alkaneet herätä hyönteistalouden mahdollisuuksiin eläinperäisen proteiinin rinnalle. Euroopassa alan kehittymistä rajoittaa toistaiseksi EU:n lainsäädäntö, joka ei salli hyönteisten käyttöä elintarvikkeena. Tähän odotetaan kumminkin muutosta vuoden 2018 alusta alkaen, mikä mahdollistaa myös laajemman tuotekehittelyn hyönteistuotteille.

Hyönteistalouden edistämiksi ja yleistämiseksi on vielä paljon tekemistä. Etelä-Pohjanmaalla asian parissa ollaan jo hyvässä vauhdissa, mutta ennen kuin voidaan olettaa suomalaisten kuluttajien hyväksyvän hyönteiset lautasilleen muiden proteiininlähteiden kaltaisesti, tarvitaan lisää tietoa, asennetyötä sekä kasvatusmenetelmien kehittymistä lähemmäs automaatiota kuin manuaalista käsityötä.

 

Suomela_hyönteistalous_kuva2.JPG

Kuvio 1. Hyönteistalouden tulevaisuuden arviointi

 

Ohessa on kuvattu hyönteistalouden mahdollista kehityskulkua (kuvio 1). Hyönteiset ovat kuuluneet ja kuuluvat yhä ihmiskunnan ravintoketjuun ja näin ollen ne voivat tarjota mielenkiintoisen lisän myös meille, ketkä emme ole kasvaneet hyödyntämään hyönteisiä ravintonamme. Kyse on paljolti tottumuksesta ja ennakkoluulojen voittamisesta. Olemmehan tottuneet syömään katkarapujakin, miksi emme sitten sirkkoja?

 

Teksti: Maria Suomela, SeAMK Elintarvike ja maatalous

 

Lähteet:

van Huis, A., Itterbeeck, J.V., Klunder, H., Mertens, E., Halloran, A., Muir, G. and Vantomme, P. 2013. Edible insects: future prospects for food and feed security. Food and Agriculture Organization of the United Nations, Rome 2013, Forestry paper 171.

 

Design by Oddmob