@SeAMK

Eväitä matkalla hiljaisen tiedon lähteille

16.12.2016

Tieto voi olla käsitteellistä tai hiljaista. Käsitteellinen tieto on kirjallista ja muodollista, jo dokumentoitua tietoa, mutta hiljainen tieto muodostaa keskeisen osaamisen yritysten sisällä. Se on arvokkaampaa, mutta vaikeammin siirrettävissä. Hiljainen tieto sisältää usein myös ne tärkeät tutkimuskysymykset, joihin pyritään hakemaan vastauksia. Missä kohtaavat tutkimus ja käyttötarve?


Ruokaverstas on toimintamalli, jossa pyritään helpottamaan tiedon siirtymistä korkeakoululta yritysten käyttöön. Suunnittelu- ja selvitystyön jälkeen verstastoteutus käynnistetään julkistamalla alustusteksti ja kutsut. Verstastilaisuus koostuu teoriasta, käytännön kokeesta kokemusten jakamisesta ja tulosten tulkinnasta keskustelemalla. Toteutus jatkuu koosteella blogissa, jolloin keskustelua on mahdollista jatkaa. Varsinainen tiedon soveltaminen tapahtuu verstaan jälkeen.

Verstaan tiedon siirtämisen tueksi on haettu SECI –malli (Nonaka & Takeuchi), joka sisältää neljä vaihetta: Sosiaalistamisen, ulkoistamisen, yhdistämisen ja sisäistämisen. Malli voidaan nähdä toteutuvan kuin sipuli kerros kerrokselta, kun prosessi kerryttää uusia tiedon elementtejä. Havainnollistaaksemme tiedon jakamista yrityksen ja Ruokaverstaan prosesseina, nämä on sijoitettu kahdeksi vierekkäiseksi kehäksi, jossa yhtymäkohtana on sosiaalistaminen: Yritys voi osallistua verstaaseen mielessään oma kysymyksensä, ja verstaassa aihetta käsitellään osana työpajan kokonaisuutta. Kun Ruokaverstaan prosessi on käyty läpi, yritys vie sieltä saadut havainnot omaan organisaatioonsa, ja voi soveltaa ajatuksia omasta näkökulmastaan eteenpäin.
 

Matikainen_Ruokaverstas_kuva.jpg

Kuva 1: Ruokaverstaan SECI malli


Sosiaalistamisessa jokin kiinnostava asia, menettelytapa tai ilmiö tuodaan esille ja se jaetaan yhteisön koettavaksi ja havainnoitavaksi. Havainnoista ja kokemuksista kootaan käsitteellistä tietoa, jotta tietoa voidaan myös jakaa eteenpäin, ja hakea yhtymäkohtia käytäntöihin, tutkimustietoon ja osaamiseen. Kun yhtymäkohtia löytyy, mahdollistuu myös uuden asian sisäistäminen – ja sen soveltaminen. Ehkä saatu tieto ei ole suoraan sovellettavissa sinällään, mutta siitä voi syntyä idea, miten sitä voisi soveltaa juuri yrityksen omaan tarpeeseen.

Vuoden 2016 maku-aiheisissa Ruokaverstaissa haettiin luovia ratkaisuja makuyhdistelmiin perusmakujen vuorovaikutuksien, raaka-aineiden yhdistelemisen ja aistien hyödyntämisen kautta. Näissä verstaissa kokeiltiin lukemattomia uusia luovia yhdistelmiä ja saatiin kokemuksia siitä, miten itse kukin nämä kokivat. Mikä oli se tiedonjyvänen, joka osoittautuu tärkeäksi jää nähtäväksi. Mutta jo se, että verstaissa hämmennettiin perinteisiä makujen yhdistelemisen kaavoja, oli arvokas oppi evääksi hiljaisen tiedon lähteille.

Eulippu_vipu_E-P.jpg

 

Ruokaverstas 2015–2017

Toimijat:
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Turun Yliopisto
Rahoitus:
EAKR Euroopan Aluekehitysrahasto, Etelä-Pohjanmaan Liitto

 

 

Teksti: Laila Matikainen (SeAMK), Taru Mäki (SeAMK), Seliina Päällysaho (SeAMK) ja Anu Hopia  (Turun yliopisto)

Design by Oddmob