@SeAMK

Tutkimusetiikka tutkimuksessa


Lähes jokainen tutkija on varmasti uransa aikana joskus joutunut miettimään oman tutkimusetiikkansa periaatteita. Voinko mennä mukaan kirjoittajaksi toisen tutkijan kirjoittamaan julkaisuun, vaikka en kirjoittamiseen juuri edes osallistunut, lähinnä vain kommentoin valmista tekstiä? Tai uskallanko sanoa toiselle kollegalle vastaan, jos hän ei haluakaan laittaa nimeäni artikkeliinsa, vaikka tein julkaisua varten omasta mielestäni suuren työn? Entä mitä tekisin tuolle tutkimushavainnolle, joka poikkeaa selkeästi kaikista muista? Voisinko vain poistaa sen kokonaan häiritsemästä ja kuvitella ettei sitä olisi ollutkaan? Miten nämä tutkimuseettiset ongelmat pitäisi ratkaista?


Myös normaalielämässä voidaan törmätä tilanteisiin, joissa ajatellaan, että toiminta voi olla oikein, vaikka varsinaisesti laki sen kieltää. Onko esimerkiksi ok kävellä punaisia liikennevaloja päin, jos kadut ovat autoista tyhjät ja missään ei näy ristin sielua? Rikotaanko tässä enemmän etiikkaa kuin lakia vastaan? Ja onko sittenkin vielä ok kävellä, jos vastapäätä katua ylittämässä on lapsiperhe? Voiko etiikka muuttua eri tilanteissa?

 

Tutkimuseettisistä rikkomuksista


Tutkijat voivat törmätä tutkimuksessaan hyvin monenlaiseen epäeettiseen toimintaan. Näitä voivat olla esimerkiksi alkuperäiseen lähteeseen viittaamatta jättäminen, kirjoittajuuteen ja tekijyyteen liittyvät asiat, itsensä plagiointi, haamukirjoittajuus, tutkimusideoiden kopiointi, toisen tai omien tutkimustulosten vääristely, ansioluettelon paisuttelu, mustamaalaaminen sekä apurahan väärinkäyttö. Esimerkkejä on useita ja monen tasoisia.

Tutkimusetiikalla tarkoitetaan eettisiä näkökulmia, jotka liittyvät eettisesti vastuullisten toimintatapojen noudattamiseen sekä tutkimukseen kohdistuvien loukkausten ja epärehellisyyden tunnistamiseen. Tutkimuseettinen neuvottelukunta eli TENK on asettanut hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausepäillystä HTK-ohjeen. Ohjeen tavoitteena on edistää hyvää tieteellistä käytäntöä sekä varmistaa, että loukkausepäillyt voidaan käsitellä asiaankuuluvalla tavalla.

 

Tutkimusetiikka viitoittaa yhteistä tietä

Mutta miksi tutkimusetiikkaa tarvitaan? HTK-ohjeen mukaan tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää, luotettavaa ja uskottavaa vain silloin, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla. Hyvän tieteellisen käytännön loukkauksilla tarkoitetaan epäeettistä ja epärehellistä toimintaa, joka on eettisesti vastuutonta. Mutta tilanteet eivät aina ole yksiselitteisiä ja siksi tarvitaan selventäviä rakenteita, jotka ohjaavat toimintaa oikeaan suuntaan. Myös säännöt ja periaatteet voivat olla tulkinnanvaraisia tai tutkijan ajatukset voivat muuttua kokemuksen karttuessa. Tutkimusetiikka auttaa yhteisten toimintatapojen luomisessa.
Monet tutkimuseettiset periaatteet ovat melko yleisiä ja siksi tarvitaan myös niiden testaamista ja rajankäyntiä. Etiikasta voidaankin keskustella loputtomasti eivätkä aidot eettiset ongelmat ratkea koskaan, sillä ne ovat pikemminkin arvokysymyksiä. Mutta miten itse toimisin tekstin alussa kuvatuissa tilanteissa? Tällä tutkijakokemuksella kieltäytyisin tarjotusta yhteiskirjoittajuudesta, pitäisin puoleni kollegaa vastaan ja tekisin lisää kokeita varmistaakseni epämääräiset havainnot.

Seliina Päällysaho, tutkimuspäällikkö, SeAMK

Asiasanat