@SeAMK

Innovaatiosetelikokeilu sopii Etelä-Pohjanmaalle

Hallitus päätti huhtikuun alussa osana yrittäjyyspakettia käynnistää kokeilun innovaatio- ja palveluseteleistä. Vaikka kokeilusta ei ole vielä tarkempaa tietoa, olemme Etelä-Pohjanmaalla keskeisten elinkeinotoimijoiden ja ammattikorkeakoulun sekä yliopistokeskuksen kanssa todenneet, että haluamme ehdottomasti osallistua kokeiluun ja aiomme omalta osaltamme panostaa sen onnistumiseen.

Etelä-Pohjanmaalla paljon potentiaalia

Innovaatio- ja palvelusetelikokeilu sopii maakuntaamme monestakin syystä. Ensinnäkin suurin osa yrityskannastamme on pieniä- ja keskisuuria yrityksiä, ja vieläpä mikroyrityksiä eli alle 10 työntekijää työllistäviä. Meillä on tuhansia kohderyhmään kuuluvia yrityksiä hyvin monella eri toimialalla. Toiseksi maakuntamme pienet yritykset käyttävät keskimäärin erittäin vähän erilaisia asiantuntijapalveluja. Meillä on paljon otollista maaperää innovaatiosetelin käytölle sellaisissa yrityksissä, jotka eivät tilitoimistoja lukuun ottamatta ole aiemmin tehneet yhteistyötä korkeakoulujen tai yksityisten asiantuntijapalveluyritysten kanssa. Kolmanneksi meillä on jo muutaman vuoden takaa alustavia kokemuksia ja oppia vastaavista seteleistä.

Vaikka epäselviä asioita on vielä paljon (esim. kuka seteleitä voi jakaa, ketkä niitä voivat saada, mihin tarkalleen seteleitä voi käyttää, ketkä voivat tarjota palveluitaan, paljonko yritysten omarahoitus seteleistä on jne.), on setelikokeilussa kolme isoa onnistumisen edellytystä.

Kysynnän varmistaminen

Ensimmäinen kriittinen menestystekijä on kysyntä ja sen edesauttaminen. Jotta eri alueiden mikroyritykset tulisivat laajasti tietoiseksi seteleistä ja niiden mahdollisuuksista ja myös kiinnostuisivat niistä, täytyy seteleiden ”myyntityö” jalkauttaa mahdollisimman lähelle yrityksiä ja yrittäjiä ympäri maakuntaa. Tällöin yrittäjien lähiluukun palvelijat ovat avainasemassa eli korkeakoulujen omien asiatuntijoiden (mukaan lukien maakuntakorkeakoulun toimijat) kuntien elinkeinoasiamiehet, alueellinen yrittäjäjärjestö ja kauppakamari, TE-toimiston väki, jne. Näiden kanssa eteläpohjalaiset korkeakoulutoimijat tekevät säännöllistä yhteistyötä.

Kysyntää edesauttaa myös, mikäli setelin kohderyhmää ei rajata mikro- ja pk-yritysten lisäksi esimerkiksi erilaisilla toimialarajoituksilla. On tärkeää, että myös esimerkiksi palvelualan yrityksillä olisi mahdollisuus hyödyntää seteleitä. Myöskään käyttötarkoitusta ei kannata kovin tiukasti rajata. Olennaista on, että seteleitä käytetään uusien asioiden kehittämiseen yrityksessä tai uuden luomisen valmisteluun.

Tarjonta kuntoon ja byrokratia pieneksi

Toiseksi, palvelujen tarjonta täytyy myös olla kunnossa. Tämä haastaa korkeakoulut ja muut mahdolliset toimijat tuotteistamaan innovaatioseteleihin sopivat palvelut houkutteleviksi ja kuitenkin siten, että ne aina räätälöidään kullekin yritykselle sopivaksi.

Kolmanneksi, innovaatio- ja palveluseteleiden hallinnollinen työ täytyy olla mahdollisimman kevyt niin hakemuksen, maksatuksen kuin raportoinnin suhteen. Näin vältetään pelko isosta hallinnollisesta paperityöstä, ja innostus uudenlaiseen kehitystyöhön kasvaa.

Olemme aktiivisesti kuulolla ja lähtökuopissa innovaatioseteleiden tarkemmasta ohjeistuksen ja aloituksen suhteen.

 

Elina Varamäki, vararehtori, SeAMK